Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan sote-keskusta voi halutessaan vaihtaa kuuden kuukauden välein valinnanvapauden tultua voimaan.
Aiempi linjaus oli, että vaihtaa voisi halutessaan vuoden välein.
STT:n tietojen mukaan neuvolapalvelut eivät ole tulossa suoran valinnan piiriin sote-valinnanvapauden tullessa voimaan. Ne ovat maakunnan liikelaitoksen vastuulla, ja maakunta voi halutessaan hoitaa niitä asiakassetelin kautta myös yksityisellä puolella.
Hallituksen neuvottelemassa mallissa mahdollistetaan yksityinen palveluntuotanto myös neuvolapalvelujen osalta mutta niin, etteivät ne pirstoutuisi sote-keskuksiin.
Sote-keskuksen valinta 2021
Kansalaiset saavat valita oman sote-keskuksen hallituksen linjausten mukaisesti vuonna 2021. Hallitus sai eilen valmiiksi uudet linjaukset, joissa on huomioitu eduskunnan perustuslakivaliokunnan kesällä esittämät huomiot.
Saarikon mukaan valinnanvapauslain luonnos on torstaina eduskuntaryhmien käsittelyssä.
Saarikko käy pääkohtia läpi alueuudistus.fi -sivustolla julkaistussa blogissaan.
Perustuslakivaliokunnan tyrmäämän yhtiöittämispakon osalta Saarikko toteaa, että maakunnilla ei ole velvoitetta yhtiöittää palvelujaan, mutta ne voivat sen kuitenkin halutessaan tehdä. Oleellinen muutos kuitenkin on, että maakunnalla on velvoite omaan liikelaitokseen. Tämä turvaa julkisten palveluiden saatavuuden kaikissa olosuhteissa.
Saarikon mukaan maakunnan on jatkossa tarjottava asukkailleen asiakasseteli tarkkaan määritellyissä palveluiden kokonaisuuksissa.
- Tämä vahvistaa monipuolisemmin erilaisten ja erikokoisten yrittäjien asemaa palveluiden tuottamisessa. Ihmisten näkökulmasta se lisää palveluiden saatavuutta, Saarikko kirjoittaa.
Maakunta saa lisäksi laissa listattujen palveluiden ohella tarjota halutessaan lisää asiakasseteleitä eri palveluihin ja vastaavasti kieltäytyä niiden myöntämisestä kustannustehokkuuteen tai potilasturvallisuuteen vedoten.
Perustuslakivaliokunnan rajauksen vuoksi sote-keskusten velvoittavissa tehtävissä on sosiaalihuollon osalta vain neuvonnan ja ohjauksen tehtävä. Maakunnalla on kuitenkin velvollisuus jalkauttaa sosiaalityön osaamista sote-keskusten tueksi, millä haetaan palveluihin yhtenäisyyttä erityisesti paljon palveluja tarvitsevien kannalta.
Sote-keskusten vastuulle siirretään myöhemmin rajattu määrä erityisosaamista, esimerkiksi erikoislääkäreiden konsultaatioita ja avovastaanottotoimintaa.
Hallitus on löytänyt ratkaisun myös niiden asiakkaiden osalta, jotka eivät tee oman sote-keskuksen valintaa. Nämä asiakkaat ovat automaattisesti kahden vuoden ajan julkisen palveluntuottajan asiakkaita, elleivät he sinä aikana valitse toisin. Kahden vuoden jälkeen ne kansalaiset, jotka eivät vielä ole tehneet valintaa sote-keskuksesta, listataan palvelujen tavoitettavuuden mukaan eri tuottajien asiakkaiksi.
"Suuri kuva on selvä, tarkentamista riittää vielä"
Sote-palvelujen valinnanvapauden suuri kuva on selvä, mutta valinnanvapauslinjauksissa riittää vielä tarkentamista ja pohdittavaa, arvioi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) STT:lle.
- Tässä on varmasti hiottavaa. En usko, että näin iso asia on nyt vielä valmis, mutta isot linjat on ratkaistu. Siihen on tietysti matkaa, että se on sitten toteuttamiskelpoinen ja astuu jonain päivänä käytäntöön. Kyllähän tässä iso urakka on se täytäntöönpano, sanoi Mattila iltapäivällä.
Mattila muistuttaa, että valinnanvapausesitys lähetetään vielä lausuntokierrokselle ja että myös eduskunnan perustuslakivaliokunta ottaa siihen kantaa.
Siniset ovat halunneet valinnanvapausuudistuksessa painottaa yhteiskuntavastuuta sekä pienten ja keskisuurten yritysten roolia.
- (On tärkeää, että) aika ja aikataulu rytmitetään niin, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on mahdollista olla mukana, Mattila sanoo.
Hän pitää tärkeänä myös julkisen sektorin roolia uudistuksessa.
- On ihan hyvä, että julkisella sektorilla on vahva ote (uudistuksessa), eli että maakunta on vahva julkinen järjestäjä.