Viime aikoina olemme lukeneet useampia mielipidekirjoituksia muun muassa sanomalehti Kalevasta sosiaali- ja terveysjärjestöjen julkiseen rahoitukseen liittyen. Näyttää siltä, että julkisia avustuksia saavien sote-järjestöjen tekemää työtä ja avustuksiin liittyviä käytäntöjä ei tunneta. On siis syytä aukaista asiaa hieman tarkemmin ja kurkistaa hieman myös historiaan.
Raha-automaattiyhdistys (RAY) perustettiin vuonna 1938 ja sen tarkoituksena oli kerätä rahapelitoiminnalla varoja suomalaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan tukemiseen. Tämä rahoitusmalli on ollut merkittävä osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen kehittymistä.
Vuonna 2017 Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys (RAY) ja Fintoto yhdistyivät yhdeksi suureksi rahapeliyhtiöksi, jonka tavoitteena oli turvata rahapelituottojen ohjaaminen yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
Tammikuusta 2024 alkaen Veikkauksen tuottojen käyttöä koskeva rahoitusmalli uudistettiin ja avustukset siirtyivät kokonaisuudessaan osaksi valtion budjettirahoitusta.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen merkittävä rooli kansalaisten hyvinvoinnin tukemisessa ja sellaisten haasteiden ratkaisemisessa, joihin julkinen sektori tai markkinaehtoinen toiminta ei pysty vastaamaan, on nyt uhattuna STEA-avustuksiin kohdistuvien tuntuvien leikkausten seurauksena. Olemme huolissamme erityisesti paikallisen ja alueellisen järjestötoiminnan tulevaisuudesta, sillä teemme työtä suoraan apua ja tukea tarvitsevien ihmisten kanssa.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n avustuksia voidaan myöntää oikeuskelpoisille yhteisöille yleishyödylliseen, sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan. STEA vastaa avustusten hakemuskäsittelystä ja avustusehdotuksen valmistelusta.
STEA myös valvoo avustusten käyttöä sekä arvioi avustuksilla rahoitetun toiminnan tuloksia. Avustuksia saavat sosiaali- ja terveysjärjestöt tekevät tavoitteellista ja tuloksellista työtä. Se todistetaan rahoittajalle vuosittain lähettämällä tuloksellisuusraportit kaikista avustuskohteista.
STEA:n avustusta saavat järjestöt eivät saa tuottaa julkiselle sektorille kuuluvia palveluita ja toimintoja, eivätkä siis kilpaile julkisen sektorin kanssa, vaan ovat toiminnallaan tukemassa sitä. Näissä järjestöissä työskentelee noin 50 000 ammattilaista palkkasuhteessa ja nämä ammattilaiset ovat keskeisessä roolissa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisessä. On tärkeää muistaa myös se, että vapaaehtoistoiminta tarvitsee toimiakseen ammatillisesti ohjattua koordinaatiota ja tukea.
Suomessa on tällä hetkellä noin 11 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä, joista kuitenkin vain 6,5 prosenttia saa julkista tukea STEA:lta toimintaansa. Alueemme asukkaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden toteutumiseksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että STEA:n lisäksi myös Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ja Pohjois-Pohjanmaan kunnat jatkavat järjestöjen tukemista. Meidän tulee yhdessä varmistaa, että sote-järjestöjen pitkäjänteinen ja merkittävä työ jatkuu maakunnassamme myös tulevaisuudessa.
Minnamaria Salminen
toiminnanjohtaja, Oulun seudun omaishoitajat ry
Anna Katajala
toiminnanjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry