Tulipalot: Tältä näyt­tä­vät tu­li­pa­lon jäljet Oulun Ran­ta­ka­dul­la

Koulut: Oulun ainoa kak­si­kie­li­nen enk­ku­luok­ka pyörii Poh­jois-Ri­ta­har­jus­sa

Ihmiset: Hai­luo­to­lai­sel­la Juha Topilla on tai­to­ja, joiden vuoksi elo­ku­va­tuo­tan­not soit­ta­vat hänelle

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Kolumni

Sota Eu­roo­pas­sa nostaa kiin­nos­tus­ta pre­si­den­tin­vaa­lei­hin – ää­nes­tä­mäl­lä olemme osa uutta Na­to-Suo­men ul­ko­po­li­tiik­kaa

Päätoimittaja Antti Kokkonen
Päätoimittaja Antti Kokkonen
Kuva: Maiju Pohjanheimo

Hieman unelias presidentinvaalikamppailu on sunnuntaina saamassa sähäkän välihuipennuksen. Tuoreimpien mielipidekyselyiden valossa kyse on kolmen kaupasta. Gallup-kärki Alexander Stubb on menettänyt kannatustaan, samaan aikaan kakkosen Pekka Haaviston kannatus mataa ja Jussi Halla-aho on noussut hengittämään Haaviston niskaan.

Asetelma on vähän kuin toisinto vuodesta 2012. Silloin kisakolmikko oli Sauli Niinistö, Paavo Väyrynen ja Pekka Haavisto, joka teki takamatkalta tammikuussa rajun nousun toiselle kierrokselle ohi Väyrysen.

Niinistö oli jo ensimmäisellä kierroksella aivan omissa kannatuslukemissaan ja tuli valituksi selvin numeroin toisella kierroksella.


Ennakkoäänestys oli ennätysvilkas. Ennakkoon äänensä antoi lähes 1,9 miljoonaa suomalaista eli 43,9 prosenttia äänioikeutetuista. Oulun vaalipiirissä jäätiin hieman valtakunnan keskiarvosta.

Edellisten presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella äänesti vain 36,7 prosenttia. Niinistön ylivoima jarrutti äänestysintoa.

Parempi vertailukohta löytyy 12 vuoden takaa. Silloin ennakkoon uurnilla kävi vain 32,7 prosenttia äänioikeutetuista. Lopullinen ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti nousi silti 72,8 prosenttiin.

Ennakkoäänestyksen suosio on kaikissa vaaleissa kasvanut tasaisesti. Silti voi ennakoida, että näissä vaaleissa ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti nousee selvästi yli edellisten vaalien.

Vuoden 1994 presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella äänesti peräti 82,2 prosenttia äänioikeutetuista. Siihen nyt tuskin ylletään, vaikka vaalit vilkkaat ovatkin.


Presidentin valtaoikeudet ovat Suomessa rajalliset. Tärkeimpänä tehtävänä on johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteistoiminnassa maan hallituksen kanssa.

Suomen Nato-jäsenyys on hieman lisännyt presidentin merkitystä. Hän muun muassa edustaa maatamme Naton huippukokouksissa.

Valtaosa Naton työskentelystä tapahtuu muualla kuin huippukokouksissa. Niissä Suomen asioita hoitavat ulko- ja puolustusministeriön virkahenkilöt. He toimivat ministereiden – ei presidentin – alaisuudessa ja vastuulla.

Tasavallan presidentin kanslia on henkilöstöltään lilliputti: valtionpäämiehellä ei ole käytössään omaa asioiden valmistelukoneistoa. Hän nojaa ministeriöissä tehtävään valmistelutyöhön, johon hänellä ei ole suoraa ohjausvaltaa.

Asioita linjataan presidentin johtamassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa, jossa mukana ovat myös keskeiset hallituksen ministerit.

Kotimaan politiikassa presidentin rooli on pieni. Hän nimittää joitain keskeisiä viranhaltijoita ja presidentillä on oikeus armahtaa vankeja.

Vaaliuurnille kansalaisia eivät näissä vaaleissa piiskaa repivät ulkopoliittiset erimielisyydet: ehdokkaat ovat ulkopolitiikan kysymyksissä jokseenkin samanmielisiä.

Miksi presidentinvaalit silti nyt kiinnostavat enemmän kuin kansalaisten arjen kannalta paljon tärkeämmät vaalit kuten kuntavaalit ja aluevaalit?

Edellisissä kuntavaaleissa 2021 uurnilla kävi vain 55,1 prosenttia äänioikeutetuista. Vuoden 2022 aluevaalien prosentti oli vieläkin surkeampi. Vain 47,5 vaivautui äänestämään.

Vastaus on Venäjä, jonka hyökkäys Ukrainaan on nostanut ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymykset kansalaisten keittiönpöytäkeskusteluihin. Ulkopolitiikka ei ole enää eliitin saivartelua Nato-optiosta. Euroopassa soditaan.

Tähän aikaan liittyy turvattomuuden tunnetta. Se on osaltaan nostamassa kiinnostusta vaalia kohtaan.

Äänestäminen on monelle konkreettinen tapa olla osa uutta Nato-Suomen ulkopolitiikkaa. Annamme siunauksemme Suomen uudelle tarinalle, jossa Venäjän rooli on toinen.

Palataan vielä hetkeksi vaaliasetelmiin. Yksi kaava on tähän asti toistunut kaikissa presidentinvaaleissa. Joka voittaa ensimmäisen kierroksen, tulee valituksi presidentiksi.

Poikkeus voi tietysti vahvistaa säännön.