Suomi joutui liiallisen alijäämän lisäksi myös sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle. Tästä on oltu oudon hiljaa. Suomessa on kasvanut riski sosiaalisesta eriarvoisuudesta.
Työllisyys on heikentynyt. EU-tasoa selvästi korkeampi nuorten työttömyys altistaa pysyvälle syrjäytymiselle. Osaaminen ja koulutus eivät kehitys samaa tahtia kuin muissa EU-maissa. Etenkin nuorten osallistumisessa koulutukseen on vajetta. Komission raportti kiinnittää huomiota tuloerojen ja taloudellisen epävarmuuden kasvuun sekä haavoittuvien väestöryhmien tilan heikkenemiseen.
Monista yhtäaikaisista riskeistä huolimatta hallitus aikoo uusilla toimeentulotuen leikkauksilla köyhdyttää entuudestaan köyhiä. Samaan aikaan suurimmat verohelpotukset tulevat rikkaimmille.
Entäpä jos heikko taloudellinen kehitys ja eriarvoisuuden kasvu liittyvät yhteen? Kulutus on heikkoa, osaamisen ja kykyjen käyttö vajaata.
Hallitus on torjunut kaiken arvostelun tarpeella vähentää velkaa kuitenkaan onnistumatta siinä. Kasvutoimina hallitus on pitänyt työelämään kohdistuvia toimia. On kyseenalaista, miten kasvua lisätään heikentämällä työsuhdeturvaa, työntekijöiden ja työnantajien yhteistoimintaa työpaikoilla ja ammattiliittojen vaikutusmahdollisuuksia.
Vuosittain noin 30 000 sai täydennyskoulutusta aikuiskoulutustuella. Hallitus lakkautti sen. Koulutus paransi mahdollisuuksia työllistyä ja edetä uralla. Hallitus lopetti vuorotteluvapaan. Vapaalle jäävän sijalle oli palkattava työtön. Hallitus on leikannut merkittävästi ammattikoulutuksesta.
Koulutus on kuitenkin keskeinen keino lisätä kansalaisten osaamista ja valmiuksia. Sosiaaliturva pitää yllä heikoimmassa asemassa tai sortumassa olevien toimintakykyjä.
Lapsiin kohdistuvat toimet ovat dynamiittia – myönteisesti tai kielteisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut, että vähävaraisissa perheissä elävien lasten määrä kasvaa rajusti, 31 000 lapsella. Se on jo nyt korkea, 120 000 lasta.
Lasten köyhyyden haitat ovat moninaisia, ja jopa elinikäisiä. Hallitus leikkaa lasten mahdollisuuksia, kykyjä ja kasvun edellytyksiä pitkälle tulevaisuuteen.
Menestyvimmissä maissa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa, työntekijöillä on edustus pienissäkin 20–35 työntekijän yritysten hallituksissa. Työnantajien ja työntekijöiden yhteistoiminta on järjestetty yhteistyöelimillä tai ammattiyhdistysten vahvalla osallistumisella työpaikoilla.
Suomessa työntekijät työnnetään yhä vähäisempään rooliin. Meillä on vain neuvotteluja ja niidenkin raja nostetaan 50 työntekijän yrityksiin. Työntekijän kyvyt yrityksissä ovat vajaalla käytöllä.
Osallistuminen hallintoon ja yhteistoiminta synnyttäisi työpaikoille luottamusta. motivaatiota ja innovaatioita. Startupit ovat esimerkki työntekijöistä omistajina, innovaatioiden tekijöinä ja kasvun käynnistäjinä.
Viime vuoden taloustieteen nobelistien Daron Acemoglun ja James Robinsonin teos "Miksi maat kaatuvat" kuvaa heidän tutkimustuloksiaan 15 vuodelta kymmenistä valtioista. Menestymiselle oli ratkaisevaa, että valtiot turvasivat kansalaisille vapaat ja yhdenvertaiset poliittiset ja taloudelliset mahdollisuudet.
Kari Kannala
eläköitynyt asianajaja, Tornio/Vantaa