Sosiaali- että terveyshuolto tarvitsee määrärahojen leikkausten sijaan tutkimusta, jotta ne pysyisivät korkealla tasolla.
Olin Oulun sosiaalilautakunnan huostaan ottamana sijaislapsena isäni vanhempien luona ja jälkihuollossa.
Siellä kokemallani sijoituslapsitarkkaajan, kuten hänen nimikkeensä oli silloin, työotteella oli niin suuri vaikutus minuun, että hakeuduin aikuisena sosiaalityöntekijöiden sijaisuuksiin ja etuuskäsittelijäksi. Ala on sydäntäni lähellä nimenomaan asiakkaiden, siis ihmisten vuoksi.
Sen sijaan kohtaaminen terveyspuolen kanssa tapahtui rajusti kaksi vuotta sitten suuren epilepsiakohtauksen myötä. Samalla löytyi aivosyöpä, joka osittain kiireellisesti leikattiin, mutta ei parane.
Kaikenlaiset tutkimushankkeet edesauttavat jarruttamaan sairauksien, kuten esimerkiksi syövän etenemistä. Näin on myös eturauhassyövän kanssa, joka sekin minulla on. Kunhan pysyisivät kurissa.
Olen kiitollinen saamastani avusta, aikanaan saamastani lastensuojelusta ja nyttemmin terveydenhuollosta ja vammaispalvelusta.
Haluan kuitenkin muistuttaa, että tieteellisiä tutkimuksia tarvitaan. Ne vaativat rahoitusta, jotta pysymme korkealla tasolla sekä sosiaali- että terveyspuolen kehityksessä.
Toivon parasta.
Veikko Rättyä
Helsinki