Hallitus kertoo tiistaina keinot, joiden avulla se aikoo toteuttaa valtiontalouteen kolmen miljardin euron lisäsopeutukset tällä vaalikaudella. Mannaa ei nyt kansalle jaeta vaan hikeä ja kyyneleitä.
Lisäsopeutuksista puhutaan siksi, että viime kesänä hallitusohjelmasta päätettäessä hallitus lupasi vahvistaa julkista taloutta vaalikauden aikana kuuden miljardin euron verran. Lisäsopeutuksiin joudutaan, koska valtiontalouden sakkaus ei ole oiennut.
Päinvastoin, tavoiteltu velan kasvun taittaminen on karkaamassa käsistä. Edessä voi silloin muun tympeän ohella olla päätyminen EU:n alijäämämenettelyn piiriin, siis putoaminen unionin taloudenpitäjien rupusakkiin.
Maanantaiaamuna alkaneen niin sanotun kehysriihen ratkaisuja on pohjustettu hallituspuolueiden neuvotteluissa. Ennakkotieto on, että tiistaina kerrotaan koko vaalikautta koskevista noin kahden miljardin euron lisäleikkauksista ja noin miljardin veronkiristyksistä.
Veroja hallitus joutuu kiristämään silläkin uhalla, että ne voivat hyydyttää kasvua. Käytännössä varmana pidetään sitä, että arvonlisävero nousee. Yleinen arvonlisäverokanta on nyt 24 prosenttia. Prosenttiyksikön nosto toisi runsaan 600 miljoonan euron lisätuoton.
Arvonlisäveron korotuksen ongelmana vain on, että se iskee myös köyhiin kansalaisiin. Hallitus ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) ovat samaan aikaan korostaneet sopeutusten oikeudenmukaisuutta. Hallituksen vastaantulo pienituloisille on nyt se, että ruoan arvonlisäveroa ei koroteta.
Eläkkeisiin puuttuminen on ollut sopeutuskeskustelun herkkä teema. Suorien leikkausten sijasta tulossa voi olla suurien eläkkeiden verotuksen kiristys, joka sekin on käteen jäävän tulon leikkaus.
Yksi talousahdingon selittäjä tulee hyvinvointialueilta, joista monilla on säästöjen sijasta saatu aikaan paisuvia menoja. Hallitus päättänee nyt keventää vanhusten hoivan hoitajamitoitusta, jota Sanna Marinin hallitus vasta viime kaudella kiristi.
Oudoksuttavaa tässä tilanteessa on se, että hallitus hivuttaa eteenpäin Turun tunnin junana ja Länsiratana tunnettua maakuntarataa, ja vielä rahoilla, jotka saadaan valtion tuottavaa omaisuutta myymällä.
Petteri Orpo vakuutti maanantaina, että uusi rata on kasvuinvestointi. Pääministerillä täytyy olla asiasta salattua esoteerista tietoa, sillä mitkään muut kuin ratayhtiön itse tilaamat investointilaskelmat eivät todenneet hanketta kannattavaksi – ja nekin vain kannattavuuden määritelmää luovasti venyttämällä.
Miljardeja maksavan ratahankkeen roikottaminen valtion investointisuunnitelmissa vie uskoa hallituksen talouspäätösten järkevyyteen kaikkiaankin.
Saman ajatuksen herättää myös listaamattomien yritysten osinkoverotuki, joka ilmeisesti säilyy. Tukea on vaikea luonnehtia erityisen oikeidenmukaiseksi.
Oikaisu kello 20.10: Arvonlisäverokannan nostaminen prosenttiyksiköllä toisi 600 miljoonan euron lisätuoton, ei 600 miljardin euron lisätuoton, kuten jutussa aiemmin virheellisesti todettiin.