As Oy Oulun Kevättähtimö, Sorvarintie 6, Välivainio, Arkkitehtitoimisto Juhani Romppainen Oy, Rakennusteho Oy
Oulun Kevättähtimöstä myydään asuinneliömetrejä kukkaron mukaan: yhtiöstä löytyy kaksioita neljässä ja kolmioita kolmessa eri koossa.
Välivainion vehreän pientaloalueen reunalle kasvavan Kevättähtimön asukas pääsee kasvillisuudeltaan valmiiseen ympäristöön. Omassa korttelissa keskeneräisyyttä sen sijaan joutuu sietämään, sillä talo on tulevasta kuuden rakennuksen kokonaisuudesta toinen.
Korttelin piha-alueet on kuitenkin alusta saakka rauhoitettu ajoneuvoliikenteeltä. Pysäköintipaikat sijoittuvat erilliseen, puoliksi maanalaiseen pysäköintilaitokseen rakennusten eteläpäädyn puolelle.
Myös korttelin ensimmäinen leikki- ja oleskelualue suojautuu tulevilta työmailta kahden ensimmäisenä valmistuvan talon väliin, Kevättähtimön taakse.
Korttelin eteläpuolta kulkee kevyen liikenteen reitti keskustaan, ja alle sadan metrin päästä löytyy myös nykyajan lähikauppa - marketti siis.
Rakennuksen liikennetilat on sommiteltu kustannustehokkaaksi keskikäytäväksi. Asumisviihtyvyyden onneksi myytävien neliöiden määrästä on kuitenkin tingitty käytävän päätyikkunoiden verran.
Lisäksi väljä, alimpien kolmen kerroksen korkuinen porrashuone ikkunaseinällä on nykykerrostalossa oikeastaan poikkeuksellisen juhlava. Käytävän päätyikkunat ja väljä porrashuone tuovatkin taloon hieman julkisrakentamisen tunnelmaa.
Asuntoja yhdellä kerrostasanteella on aina seitsemän. Suurimmat mahtuvat kulmiin ja talon pienimmät eli kaksiot jäävät käytävän varrelle. Yleisesti keskikäytävän heikko puoli on juuri yhteen suuntaan katselevien asuntojen suuri määrä.
Tällaiseen asuntoon paistaa aurinko ainoastaan yhteen aikaan päivästä eikä paisteesta mahdollisesti ylikuumenevaa kotia voi läpituulettaa. Lisäksi asunto tuntuu usein neliöitään pienemmältä, kun pitkiä näkymiä sen halki ei ole.
Tehokkaan lähtökohdan puitteissa asunnot on kuitenkin suunniteltu tasokkaasti. Huoneistoissa on elintilaa jatkavat isot parvekkeet ja väljät kylpyhuoneet, ja ruokailu- ja sohvaryhmät löytävät luontevat paikkansa. Päämakuuhuoneetkin ovat kauttaaltaan hyvin kalustettavan kokoisia, kakkosmakuuhuoneet sitten luonteeltaan enemmän työ- tai pienen lapsen huoneita.
Ulkonäöllisesti taloa hallitsevat nykykerrostalojen tapaan suuret lasitetut parvekkeet tummanharmaine yksityiskohtineen, ja julkisivuissa näkyy pyrkimys vaihtelevuuteen samanlaisina toistuvista pohjista huolimatta.
Talon kolmioiden koot vaihtelevat 60,5:stä 73,5:een neliöön. Hintahaitari on saman kerroksen asunnoissa enimmillään 35 000. Kaksioissa vaihtelu on neliöissä 42,5:stä 56,5:een ja hinnoissa 24 000. Lisäksi asunnon nousu kerroksissa nostaa sen hintaa. Mutta mitä suuremman asunnon ostaja saa rahoilleen vastineeksi?
Märkätilojen koko pysyy aina samana. Pyörätuolikäytön tilavarausten, siis pyörähdysympyrän ja 90 senttimetriä leveän saunan oven vaatimukset eivät tee tiukkaa. Kylpytiloihin on mahtunut kodinhoitokalustettakin.
Kolmioissa jousto löytyy ruokailu- ja oleskelutiloista. Suurimmassa kolmiossa on erillinen ruokailutila, keskikokoisessa taas suuri olohuone johon ruokapöytä mahtuu kohtuudella. Pienimmässä kolmiossa olohuoneen kalustukseen kaivataan sitten jo sohvalusikkaa.
Talon neljä eri kaksiotyyppiä taas vaikuttavat ensi vilkaisulla lähes samanlaisilta, vaikka kokoeroa pienimmän ja suurimman välillä on 14 neliötä. Ikkunat ovat vain yhdellä seinustalla jopa ainoassa kulmakaksiossa, jonka sijainti on siis jätetty hyödyntämättä.
Pohjapiirroksissa vertailtavina ovat periaatetasolla identtiset asunnot kymmenen neliön kokoerolla.
Pienempi on kohteen asunnoista pienin kalustuksellisesti toimiva. Vaikka saunaosasto vie neliöistä kymmenkunta, on jäljelle jäävään tilaan puristettu toimiva kaksio. Eteinenkin on mukavasti omassa nurkassaan, eikä kenkäpaljous jää asunnossa liikkumisen keskipisteeseen.
Suuremman kaksion hankkiva saa lisäksi vaatehuoneen ja tilaa kuuden hengen ruokapöydälle. Keittiössä on työtasoa kahdelle kokille ja kaapeissa tilaa kaikille astioille. Olohuone on mahdollista kalustaa muutamalla eri tavalla. Lisäksi kalusteiden väliin jää sitä väljyyttä, jota aina välillä tarvitaan vaikkapa joogamaton levittämiseen.
Kaksioratkaisuksi tuntuu vakiintuneen olohuoneen, keittokomeron ja erillisen makuuhuoneen yhdistelmä. Vanhoissa helsinkiläistaloissa sama neliömäärä on usein käytetty huoneen ja keittiön kotiin, jonka makuutila on alkovissa.
Sekin lienee ollut aikansa perusratkaisu, kuten tämä nykyinen malli jolle uusista kerrostaloista ei vaihtoehtoja helposti löydy.
Riikka Kuittinen
