Sotaharjoitukset: Ou­lu­lai­nen Teemu Hil­tu­nen, 25, sai käskyn ker­taa­maan ja suureen Na­to-har­joi­tuk­seen

Yritykset: Kem­pe­le­läi­sen Lehdon työ­ka­lu­ja huu­to­kau­pa­taan nyt pilk­ka­hin­taan

Vastaa kyselyyn: Pitääkö hiih­to­lo­mal­la hiih­tää?

Tilaajille

Sisu, sauna ja suo­men­he­vo­nen – "­Sii­tä olemme hirveän kiin­nos­tu­nei­ta, mitä his­to­rias­sa on ta­pah­tu­nut ja miten rotu on muo­tou­tu­nut", sanoo tutkija

Suomenhevosen päivää vietetään 6. syyskuuta. Kuinka alkuperäisrotumme voi ja miltä tulevaisuus näyttää? Missä olisimme ilman suomenhevosta?

Kuvassa kuukauden ikäinen Turkan Ratsurinteen varsa Sirius on yksi vuonna 2020 syntyneistä suomenhevosista. Emä Turkan Sirutar on ratsu, ja sellainen tulee Siriuksestakin.
Kuvassa kuukauden ikäinen Turkan Ratsurinteen varsa Sirius on yksi vuonna 2020 syntyneistä suomenhevosista. Emä Turkan Sirutar on ratsu, ja sellainen tulee Siriuksestakin.
Kuva: Jarmo Kontiainen
Miten suomenhevosella menee, Suomen Hippos ry:n jalostusjohtaja Minna Mäenpää?

– Kokonaisuudessaan ihan kohtuullisen hyvin. Suomenhevonen selkeästi kiinnostaa ja hevosala on ollut nosteessa.

– Viimeiset viisi vuotta lukumäärät ovat pysyneet samalla tasolla: suomenhevosia on vajaat 20 000 ja varsoja syntyy vuodessa noin tuhat. Koska kyseessä on alkuperäisrotu ja suljettu populaatio, varsoja saisi syntyä enemmänkin, 1 500 – 2 000 vuodessa. Silloin voisi mennä luottavaisin mielin tulevaisuuteen.

– Koska kantakirja on suljettu, geenimateriaalia ei tule lisää. Laajempi varsamäärä takaisi osaltaan riittävästi vaihtelua ja elinvoimaisen rodun myös tulevaisuudessa.

– Omistajuuden kehittyminen eli se, että saadaan uusia omistajia, on erittäin tärkeää. Kasvatuksen määrän tulee vastata varsojen kysyntään. Pelkkää kasvatuksen määrää ei voida lisätä, jos kysyntää ei ole.

Onko suomenhevosten käytössä tapahtunut muutoksia?

– Ei viime vuosina. Noin tuhannesta varsasta 70–75 prosenttia tavoitellaan ravihevosiksi, 15–20 prosenttia ratsuiksi ja loput ovat työhevosia ja pienhevosia.

– Perinteinen työhevoskäyttö on vähentynyt ja tilalle on tullut erilaista käyttöä, kuten ajelutuksia ja metsänhoitoa, ja esimerkiksi terapiakäyttöön suomenhevonen soveltuu erinomaisesti.

Miltä tulevaisuus näyttää?

– Se näyttää kohtuullisen hyvältä. Suomenhevosella on vahva yhteys Suomeen ja suomalaisuuteen ja se on osa elävää kulttuuria. Toivon, että sen arvo historiassa ja tänä päivänä tunnustetaan. Suomenhevonen kuuluu samaan listaan, kuin sauna ja sisu.

– Suomenhevonen on koko hevosalalle erinomaisen tärkeä. Raviurheilu tarvitsee suomenhevosta ja suomenhevonen raviurheilua.

Mitä on selvinnyt tutkimusten perusteella, dosentti ja tutkija Laura Kvist Oulun yliopistosta?

– Teemme DNA-pohjaisia tutkimuksia sekä tämän päivän hevosten että muinaislöytöjen pohjalta. Olemme selvittäneet, kuinka muunteleva perimä on ja mikä on suomenhevosen tehollinen populaatiokoko. Geneettinen monimuotoisuus on vielä kohtuuhyvällä tasolla, mutta merkkejä muuntelun pienenemisestä on.

– Tehollinen populaatiokoko kertoo geeniperimän monimuotoisuudesta eli yksinkertaistaen siitä, monenko yksilön perimä populaatiossa on. Luonnonsuojelugenetiikassa 50–100 yksilöä on tehollisen populaation minimikoko. Suomenhevosella tämä luku on noin 50 yksilöä. Se on seurausta siitä, että jalostuksessa käytettyjen orien määrä on pieni, suomenhevosen kaikki isälinjat ovat peräisin vain neljästä orista ja hevosten määrä on romahtanut.

– Olemme myös tutkineet tiettyjen geenien yhteyttä suomenhevosten liikkeen laatuun, säkäkorkeuteen ja karvan väritykseen.

Mitä hyötyä tutkimustuloksista on ollut?

– Konkreettinen asia on se, että Hippos on pienentämässä yhdellä orilla astutettavien tammojen lukumäärää. Suomenhevospiireissä puhutaan paljon erisukuisten hevosten käyttämisestä jalostuksessa, joten ihmiset ovat selvästi heränneet huoleen.

– Tutkimustuloksia liikkeen laadusta hevosten omistajat ovat hyödyntäneet tehdessään jalostussuunnitelmia.

Missä olisimme ilman suomenhevosta?

– Siitä olemme hirveän kiinnostuneita, mitä historiassa on tapahtunut ja miten rotu on muotoutunut. Suomenhevonen oli aivan korvaamaton toisen maailmansodan aikaan ja sen jälkeisenä jälleenrakennusaikana metsätöissä, peltotöissä ja kuljetuksessa. Hevonen on ollut ihmiselle hyvin tärkeä kotieläin ennen teollistumista.

Fakta

Tutkimus jatkuu

On merkkejä siitä, että suomenhevosella on jotain tekemistä ainoan yhä olemassa olevan villihevosen przewalskinhevosen kanssa.

Sairauksiin liittyvässä tutkimuksessa on tavoitteena löytää suomenhevosen perimästä asioita, joita voisi jalostuksella saada poistettua rodusta.

Varhaisvaiheita sekä sairauksien genetiikkaa selvitetään Helsingin ja Oulun yliopistoissa.