Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL on huolissaan pelastustoimen ja sisäisen turvallisuuden tulevaisuudesta. Päättäjien on tunnistettava ja ennakoitava varautumiseen ja pelastustoiminnan suorituskykyyn vaikuttavat kriittiset turvallisuuden tekijät. Mikäli Suomen tavoitteena on olla turvallisuuden kärkimaa, pelastustoiminnan palvelut ja alan kehitys on varmistettava nykyistä pitkäjänteisemmällä rahoituksella ja yli hallituskauden yltävällä ohjelmalla.
Hyvinvointialueilla ympäri Suomen on pelastajapula. Henkilöstövaje kasvaa vielä nykyisestä, kun pelastusalan ammattilaisista eläköityy neljännes kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Lisäksi tarvitaan yli tuhat pelastajaa pelastustoiminnan palvelutasopuutteiden korjaamiseksi.
Suomi tarvitsee 2 500 pelastajaa vuoteen 2030 mennessä. Edellytämme riittäviä talousresursseja pelastajien määrän kaksinkertaistamiseksi nykyisestä. Noin viiden miljoonan euron pysyvä korotus valtion vuotuisessa talousarviossa varmistaa pelastajien uudet koulutuspaikat.
Pelastajien peruskoulutusta on uudistettava ja nykyisille sekä tuleville sisäisen turvallisuuden osaajille on tarjottava kiinnostavia jatkokoulutusmahdollisuuksia. Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusuudistus on toteutettava vuonna 2025. Lainsäädäntöhanke on käynnistettävä pikaisesti ja koulutusuudistuksen toteutukselle on varattava rahoitus valtion talousarviossa.
Pelastustoimen ja päättäjien on syytä olla huolissaan alan veto- ja pitovoimasta. Pelastusala kilpailee monien muiden alojen rinnalla tulevaisuuden osaajista ikääntyvän työvoiman Suomessa.
Palkkaus on yksi merkittävimmistä työn veto- ja pitovoimatekijöistä. Alan palkkausta on kehitettävä ja huolehdittava sen kilpailukykyisyydestä. Myös työuria ja työurajohtamista on kehitettävä. Pelastuslaitoksista jää ennenaikaiselle osa- tai työkyvyttömyyseläkkeellä keskimäärin noin 40 prosenttia eläköityvistä työntekijöistä.