Lisätietoja sisäilmasta ja sen tutkimisesta esimerkiksi: www.asumisterveysliitto.fi, www.ositum.fi
Monet kerrostalo- tai rivitalohuoneiston kauppaa harkitsevat ovat teettäneet ennen kauppakirjan allekirjoittamista asuntoon kosteusmittauksen. Vanhan omakotitalon kaupan yhteydessä on saatettu tilata kuntotutkimuskin.
Tutkimukset tehdään useimmiten kuitenkin ns. aistinvaraisesti, mikä tarkoittaa sitä, että asunnon pintoja ei avata miltään osin sisältä eikä ulkoa. Asunnon sisäilmassa tai itse rakennuksessa olevien ihmiselle haitallisten mikrobien määrästä nämä tutkimukset eivät kerro mitään.
"Terveydelle haitalliset yhdisteet tai mikrobit kulkeutuvat ihmiskehoon pääosin juuri hengitysilman kautta, joten ilmanäytteen analysointi antaa ihmisten terveyden kannalta arvokasta tietoa", kertoo filosofian tohtori Merja Mikkonen, joka työskentelee sisäilma- ja materiaalitutkimuksia tekevän oululaisen yrityksen Ositum Oy:n laboratoriotoiminnasta vastaavana toimialajohtajana.
Ilmanäytteen ottaminen kestää vain 25 minuuttia, ja näytteen voi ottaa asukas itsekin pienellä mittalaitteella. Näyte analysoidaan laboratoriossa, ja tilaaja saa aina tuloksista kirjallisen raportin.
"Asiakkaitamme ovat esimerkiksi isännöitsijät, kuntien terveystarkastajat ja insinööritoimistot, mutta myös kuka tahansa yksityinen ihminen voi tilata meiltä palveluita, jos haluaa selvittää, mistä asunnon epäilyttävä haju johtuu", toimitusjohtaja Jorma Törmälä kertoo.
Vaikka haju on tyypillinen merkki siitä, että kaikki ei ole kunnossa, pelkästä hajusta on vaikea päätellä, onko sen syynä pieni paikallinen putkivuoto, laajalle levinnyt rakenteiden mikrobivaurio vai jokin muu ilman epäpuhtautta aiheuttava tekijä. Aina ei hajuja havaita, vaikka rakenteissa olisikin mikrobivaurioita.
Sisäilmatutkimuksessa pyritään selvittämään, onko huoneilman koostumus poikkeuksellinen verrattuna normaaliin. Jos poikkeavuuksia havaitaan, arvioidaan, mistä poikkeavuus todennäköisesti johtuu. Tiettyjen aineiden esiintyminen huoneilmassa viittaa mikrobivaurioon.
Jotkut poikkeavat arvot voivat viitata esimerkiksi muovimattojen tai lattiatasoitteiden hajoamistuotteisiin. Ärsytysoireita aiheuttanut ongelma voi joskus olla korjattavissa pelkällä pintamateriaalin vaihtamisella. Tarvittaessa näytteiden analysoija suosittaa poikkeavien arvojen perusteella tarkempia materiaalitutkimuksia.
"Huoneilman kaasumaisten yhdisteiden mittaamiseen käytetään ns. VOC-mittausta, joka antaa ensitietoa asiantuntijoille siitä, mikä on hajun todennäköisin syy. Asunnon mikrobimääriä ja -lajeja puolestaan selvitetään ottamalla näytteitä ilmasta tai rakenteista ja toisinaan molemmista. Näytteiden mikrobipitoisuudet voidaan analysoida perinteisellä viljelytekniikalla tai uudemmalla itse kehittämällämme DNA-tekniikalla", tekniikan kehittämiseen osallistunut Merja Mikkonen selostaa.
Poikkeavan mikrobiarvon takana voi olla astianpesukoneen tai lämmitysputken vuodon aiheuttama vaurio, joka oikein korjaamalla ei aiheuta myöhemmin terveydellisiä ongelmia asukkaalle.
Aikoja sitten kuivuneestakin kosteusvauriosta ihmiset voivat saada ärsytys- tai allergiaoireita, sillä myös kuolleet mikrobit ovat haitallisia. Siksi vanhakin vaurio tulee korjata, ja korjaamisen yhteydessä pitää huolehtia tarkasta desinfioinnista.
"Kun äkillinen putkivuoto tapahtuu, on hyvä muistaa, että mikrobikasvusto syntyy todella nopeasti. Kannattaa ajatella vaikkapa sitä, kuinka nopeasti leipä pöydällä alkaa homehtua. Putkivuodon jälkeen rakenteiden kuivatukset pitäisi aloittaa välittömästi samana tai seuraavana päivänä. Pidemmän ajan kuluessa mikrobikasvusto ehtii syntyä, jolloin korjaustoimissa on muistettava huolehtia jäljelle jäävien rakenteiden desinfioinnista ja irtaimiston tarkasta puhdistuksesta", Mikkonen muistuttaa.
Mikrobeja on sekä sisätiloissa että ulkona aina, mutta tiettyjen mikrobilajien suuri määrä asuintiloissa on todettu ihmisille todennäköisesti terveydellisiä ongelmia aiheuttavaksi.
Tällaisia haitallisia mikrobeja ovat esimerkiksi tulehdussairauksia aiheuttavat Nocardia- ja Streptomyces-sädesienet sekä mahdollisesti myrkylliset homelajit Stachybotrys chartarum ja Aspergillus fumigatus. Myrkylliset mikrobit siirtyvät elimistöön hengitysteiden tai ihon kautta.
Mikroskooppisten pienten mikrobien ohella ilmasta voi löytyä mikrobien erittämiä kaasumaisia yhdisteitä. Kaasut läpäisevät käytännössä lähes minkä tahansa rakennusmateriaalin, kun taas mikrobit eivät lähtökohtaisesti pääse rakenteista huoneilmaan tiiviin höyrysulkumuovin lävitse.
DNA-analyysi on tarkka tutkimus, mutta silläkään ei tavoiteta syvällä rakenteissa olevia mikrobipesäkkeitä, jos talo on tiiviisti rakennettu.
Viljely- tai DNA-menetelmällä tehdyn huoneilman mikrobitutkimuksen poikkeava tulos antaa vahvan viitteen siitä, että rakennuksessa on ongelmia, mutta toisin päin päätteleminen ei ole mahdollista.
Puhtaasta tuloksesta ei nimittäin voi päätellä, että rakennuksessa ei varmasti ole kosteusvauriota, sillä DNA-menetelmäkään ei tavoita mikrobien erittämiä kaasumaisia yhdisteitä. Niitä varten on olemassa VOC-tutkimus.
"Jos tiiviisti rakennetun talon huoneilmasta löytyy DNA-ilmatutkimuksessa mikrobeja, vaurio on todennäköisesti asunnon sisäpinnoilla tai sitten rakenteista tapahtuu ilmavuotoa sisätiloihin. Jos VOC-mittauksessa todetaan poikkeuksellisia yhdisteitä tai niiden määriä, vaikka ilman DNA-tutkimus antaa puhtaan tuloksen, on puolestaan todennäköistä, että vaurio sijaitsee höyrysulun takana", kuntotutkimuspalvelujen toimialajohtaja rakennusinsinööri Rauno Pakanen Ositum Oy:stä kiteyttää.
