Osakkeisiin ja osakerahastoihin sijoittamisen perinteisenä vaihtoehtona ovat olleet kiinteistöt: jämäkkää kivitaloa tai puoleensavetävää liikerakennusta hyvällä alueella kasvukeskuksessa on pidetty vähäriskisenä sijoituskohteena, jopa rahantekokoneena.
Tämän vuoden alkupäivinä lukuisat suomalaiset ovat joutuneet huomaamaan, että riski se on vähäinenkin riski. Tuhansien sijoittajien rahoja on nyt jumissa kiinteistöalan sijoitusrahastoissa. Rahasto-osuuksiaan eivät saa muutettua rahaksi sen enempää tavalliset kansalaiset kuin institutionaaliset sijoittajatkaan.
Kiinteistösijoittamiseen kehittynyt märkäpaise purskahti näkyville, kun OP-Rahastoyhtiö kertoi viime vuoden viimeisenä päivänä keskeyttävänsä kahden kiinteistörahastonsa osuuksien lunastukset. Asiakkaille vakuutettiin, että ne pyritään käynnistämään uudelleen heti, kun kiinteistömarkkinoiden tilanne vakautuu.
Nyt useat muutkin avoimet kiinteistörahastot ovat jäädyttäneet lunastusmahdollisuuden määräämättömäksi ajaksi.
Päätös on keskisormen näyttö niiden kansalaisten silmissä, joilla juuri nyt olisi akuuttia käyttöä rahastoihin jumiutuneille rahoilleen. Rahastojen mukaan jäädytyksessä taas on kyse välttämättömästä suojautumisesta.
Poikkeuksellista päätöstä perustellaan poikkeuksellisella ajalla. Rahastot omistavat sekä asuntoja että toimitiloja. Osuuksien lunastukset nyt kun kiinteistömarkkinat ovat jäässä, johtaisivat siihen, että rahastot joutuisivat myymään omistuksiaan tappiolla. Se taas koituisi kaikkien rahastosijoittajien vahingoksi.
Kriittinen kysymys on nyt, milloin kiinteistömarkkinoiden jää sulaa ja kaupankäynti elpyy. Sen pitäisi pelastaa rahastot nykyisestä pinteestä. Samaa normalisoitumista odottavat myös ne kymmenet tuhannet suomalaiset, jotka ovat myymässä asuntoaan.
Asuntojen ostoa harkitsevat taas pidättelevät päätöstään, koska arvelevat, että hinnat saattavat edelleen laskea. Tämä odottelu voi hintoja todella myös laskea. Osaa ostoaikeissa olevista taas kalvaa epäluottamus maan ja oman talouden kehitykseen. Jos ilmassa on pelko työpaikan menetyksestä, uuden asunnon oston päälle vetäistään ruksit ensimmäisenä.
Valoa niin rakentamiseen kuin kiinteistö- ja asuntomarkkinoille tuo korkojen lasku. Runsas vuosi sitten 12 kuukauden euribor oli vielä neljässä prosentissa, nyt kahdessa ja puolessa. Isoissa asuntolainoissa lasku alkaa jo tuntua.
Jos kuluttajien luottamus vahvistuu, se voi yhdessä korkojen laskun kanssa tönäistä kaupankäynnin jopa liukkaasti liikkeelle. Hintojen äkkinousun yhtenä puskurina toiminee kuitenkin rakentajien iso myymättömien asuntojen ja muiden kiinteistöjen varanto. Kiinteistörahastojen tuskatilaa käänne helpottanee vasta viiveellä.