Presidentti Donald Trump sai keskiviikon vastaisena yönä Suomen aikaan koko maailman huokailemaan, toteuttaako hän uhkauksensa tuhota yhden sivilisaation maapallolta. Lause oli tarkoitettu pelotteeksi Iranille. Trump vaati pommitusten uhalla Irania avaamaan öljyliikenteen Hormuzinsalmessa, minkä sulkemisen Trump oli itse aiheuttanut aloittamalla sodan Irania vastaan.
Trumpin suusta on totuttu kuulemaan mitä tahansa, mutta tähän mennessä uhkaus Iranin hävittämisestä maan tasalle on yksi irvokkaimmista mitä valtiojohtajalta on kuultu. Ehkä joku kuiskasi hänelle, että vanha Persia ja nykyinen Iran on yksi maailman vanhimmista asutuista valtioalueista.
Trump lienee tajunnut juuttuneensa itse rakentamaansa vankilaan eikä enää tiennyt miten päästä sieltä ulos. Viimeisillä tunneilla hän kuitenkin luopui uhkauksestaan. Iranin sotaan saatiin kahden viikon tulitauko, jonka aikana pyritään pysyvämpään rauhaan.
Yhdysvaltalaisista lehdistä muun muassa New York Times arvioi, että Israelin pääministerin Benjamin Netanjahu suostutteli Trumpin – jostain syystä ja jollakin tavalla – sotaan Irania vastaan.
Trump haluaa jäädä historiaan. Hän uskoi Iranin pappishallinnon kaatuvan helposti osittain Iranin kansalaisten tukemana. Näin ei ole käynyt vaan iranilaiset pikemminkin osoittavat mieltään Yhdysvaltojen sotatoimia vastaan.
Myöskään Trumpin tavoite estää Iranin ydinaseohjelma ei ole täyttynyt. Kahden viikon tulitauon ehtoihin tiettävästi kuuluu, että Iran voi jatkaa uraanin rikastamista.
Israelin motiivi sotaan on ilmeinen oman olemassaolon tukemiseksi, mutta Yhdysvaltain syyt sotia Iranissa ovat hämärämmät. Ainakin Trumpin on vaikea perustella pitkittynyttä sotaa jopa omille kannattajilleen, varsinkin kun hän aikoinaan lupasi olla aloittamatta uusia sotia.
Suomeen ja Eurooppaan Iranin sota vaikuttaa väistämättä. Esimerkiksi paineet ruoan hintojen korottamiseen lisääntyvät. Meidän olisi toki välillä hyvä muistaa, että sodassa ihmiset kärsivät, heitä kuolee ja rakennukset tuhoutuvat. Niiden rinnalla vaikkapa bensan hinnannousu on aika pieni asia.
Erityisen huolestuttavaa Suomelle on Yhdysvaltain epävakaa politiikka. Kun Trump ei saanut Euroopan tukea Iranin sotaa, hän sanoi vetävänsä Yhdysvallat pois Natosta. Aiheellinen kysymys kuuluu nyt: olemmeko sotilaallisesti sekä teknologisesti liian riippuvaisia Yhdysvalloista?
Amerikkalaisilta puolestaan voisi kysyä, miten pitkään he vielä sietävät tunnekylläistä Trumpia. Valta tunnetusti sumentaa diktaattorin todellisuudentajua. Taudinkuvaan kuuluu, että johtajan lähipiiri ei uskalla tai ei halua omia asemiaan suojellakseen sanoa tätä johtajalle.
Keskustelun pitäisi kuitenkin kuulua avoimeen yhteiskuntaan. Demokratia on paitsi poliittinen järjestelmä ja valtiomuoto niin myös yhteisön elämäntapa, jossa yhteisön vuoropuhelu jalostaa tärkeäksi koettuja yhteisiä arvoja.
Rakentavaa keskustelua ei voida käydä, jos johtaja ei kuuntele asiantuntijoita eikä kansalaisia ja tekee päätöksiään vain omien tunneryöppyjensä vallassa.