Vanhustenhoidon työntekijöiden työn kuormittavuus on kasvanut Suomessa voimakkaasti. Asia selviää yhteispohjoismaisen Nordcare3-seurantatutkimuksen tuoreesta, Jyväskylän yliopiston julkaisemasta raportista.
Raportin keskeiseksi johtopäätökseksi todetaan se, että suomalainen hoivatyö on ajautunut kielteiseen kierteeseen.
Työn vaatimusten kasvu, heikentyneet työolot ja resurssien niukkuus uhkaavat sekä henkilöstön hyvinvointia että hoitopalvelujen laatua ja kestävyyttä tulevaisuudessa, raportissa todetaan.
Asiakasmäärien kasvu on lisännyt kiirettä ja työpainetta. Samalla asiakkaiden hoidon tarve on muuttunut vaativammaksi muun muassa muistisairauksien, liikkumisen avuntarpeen sekä mielenterveysongelmien yleistymisen vuoksi.
"Kehityssuunta on käännettävä välittömästi"
Sekä kotihoidon että ympärivuorokautisen hoidon työntekijöistä lopettamista on harkinnut noin 60 prosenttia. 20 vuotta sitten vastaavat lukemat olivat kotihoidossa 21 ja ympärivuorokautisessa hoidossa 27 prosenttia.
Vanhustenhoitotyön arvostuksen koetaan olevan alhainen erityisesti hallinnon ja poliittisten päättäjien puolelta.
Raportin laatimisessa mukana olleen yhteiskuntapolitiikan professorin Teppo Krögerin mukaan hoivatyön olosuhteet ovat 20 vuoden ajan huonontuneet huonontumistaan.
– Kehityssuunta on käännettävä välittömästi, mikäli alalle halutaan jatkossa saada motivoitunutta ja pätevää henkilökuntaa, Kröger sanoi Jyväskylän yliopiston tiedotteessa.
Positiivisena kehityksenä raportissa mainitaan vakituisten työsuhteiden osuuden kasvu sekä koulutustason nousu.
Tuhansia vastaajia
Kyselyyn vastasi 3 650 perustason hoivatyöntekijää.
Vastaajat tavoitettiin ammattiliittojen kautta. Vuonna 2005 ja 2015 osallistujat poimittiin satunnaisotannalla, kun taas vuonna 2025 kaksi liittoa lähetti kyselyt kaikille vanhustyötä tekeville jäsenilleen.
Syys-lokakuussa 2025 kutsu lähti Suomessa noin 45 000 hengelle, mutta joukossa oli runsaasti muita kuin vanhustyötä tekeviä. Vain vanhusten parissa hoivatyötä tekevät sisällytettiin aineistoon.
