Seu­ra­kun­ta­vaa­leis­sa hurja vaih­te­lu: vii­mek­si ää­nes­tys­pro­sent­ti 7,6:n ja 48,2:n välillä

Maalaisseurakunnissa ja herätysliikkeiden vahvoilla alueilla on yleensä keskimääräistä korkeampi äänestysprosentti.

Väite, että seurakuntavaalit eivät kiinnosta ketään, oli viime vaaleissa 2010 aivan puppua esimerkiksi Keski-Suomen Kinnulassa, jossa 48,2 prosenttia seurakuntalaisista kävi äänestämässä. Sastamalan seurakuntaan viime vuonna liitetyssä Kiikoisten seurakunnassa 46,9 prosenttia vaikutti äänellään ja Keski-Pohjanmaalla Perhon seurakunnassa 44,6 prosenttia.

Mutta Lappeenrannassa väite, että seurakuntavaalit eivät juuri kiinnosta, oli täyttä totta viime vaaleissa. Lappeenrannan Sammonlahden seurakuntalaisista kävi vuonna 2010 äänestämässä vain 7,9 prosenttia ja Lauritsalan seurakuntalaisista 8,5 prosenttia. Kotkan seudulla oli sama henki. Langinkosken seurakuntalaisista 7,6 prosenttia äänesti, Kymen seurakuntalaisista 9,4 prosenttia ja Kotkan seurakuntalaisista 10,1 prosenttia.

Hiippakunnista viime vaaleissa äänestettiin laiskimmin Helsingin hiippakunnassa, jossa 13,4 prosenttia äänesti.

Pääkaupunkiseudullakin äänestysaktiivisuus vaihtelee. Viime vaaleissa Vantaan Tikkurilan seurakunnan äänestysprosentti oli 9,4 ja Helsingin Munkkiniemen seurakunnan äänestysprosentti 19,6.

Oulun hiippakunnassa äänestetään keskimääräistä innokkaammin

Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan Veli-Matti Salmisen mukaan pääsääntö äänestysaktiivisuudessa on, että pienissä maalaisseurakunnissa äänestetään innokkaammin kuin kaupunkiseurakunnissa. Usein herätysliikkeiden vahvoilla alueilla on myös korkea äänestysprosentti kuten vaikka vanhoillislestadiolaisten ja herännäisyyden valta-alueilla.

Oulun ja Lapuan hiippakunnissa on perinteisesti käyty valtakunnan keskiarvoa innokkaammin äänestämässä. Molemmissa yli viidennes seurakuntalaisista käytti äänioikeuttaan syksyllä 2010.

– Pienissä maalaisseurakunnissa kirkkoon kuulumisprosentti on korkea ja seurakunnan toimintaan osallistuminen on aktiivista.

Salmisen mukaan korkea äänestysprosentti ei aina välttämättä ole merkki voimakkaasta uskonnollisuudesta, vaan se kertoo vahvasta paikallisidentiteetistä ja ylipäänsä osallistumista pidetään tärkeänä. Pienellä paikkakunnalla ihmiset tuntevat toisensa ja ehdokkaatkin, mikä innostaa osallistumaan.

Viime seurakuntavaaleissa koko maan äänestysprosentti oli tasan 17. Se on selkeä vähemmistö kirkkoon kuuluvista, mutta vaalivertailussa varsin kelpo tulos.

– Korkein valtakunnallinen äänestysprosentti seurakuntavaaleissa on ollut vuonna 1970, jolloin se oli hieman alle 20. Silloin siirryttiin suhteelliseen vaalitapaan.

Pohjalukemissa käytiin vuonna 1994, jolloin äänestysprosentti oli vain reilut 13. Samaisissa vaaleissa puoluetunnukset tulivat mahdollisiksi.