Suomessa toimii lähes 2 000 yritystä, joiden vastuuhenkilöillä on joko suora kytkös järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai he ovat järjestäytyneen rikollisuuden vaikutuspiirissä. Verohallinto kertoo asiasta tiedotteessaan.
Tiedotteen mukaan rikollisuuteen kytkeytyvistä henkilöistä 95 prosenttia on Suomen kansalaisia. Tiedot käyvät ilmi Harmaan talouden selvitysyksikön (HTSY) tuoreesta selvityksestä.
HTSY teki selvityksen yhteistyössä Keskusrikospoliisin kanssa. Selvitys oli laatuaan ensimmäinen.
Järjestäytyneeseen rikollisuuteen on kytkeytynyt 130 yritystä, jotka toimivat yhteiskunnan kannalta kriittisillä sektoreilla.
Tiedotteen mukaan rikollisryhmät käyttävät laillista liiketoimintaa esimerkiksi rahanpesuun tai erilaisten petosten ja talousrikosten tekemiseen.
– Järjestäytyneellä rikollisuudella on vahva jalansija suomalaisessa elinkeinoelämässä. Toimintaan kytkeytyneet yritykset harjoittavat harmaata taloutta ja hoitavat viranomaisvelvoitteensa huonosti. Siksi ilmiöön ja sen torjuntaan on tärkeä suhtautua vakavasti, HTSY:n johtaja Janne Marttinen sanoo.
Tyypillinen järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytynyt yritys on Uudellamaalla toimiva pieni ja nuori kiinteistö-, rakennus- tai autokauppa-alan yritys.
Tiedotteessa muistutetaan, että rikollisuuteen kytköksissä olevia yrityksiä löytyy jokaiselta toimialalta. Järjestäytyneen rikollisuuden kanssa toimivien yritysten verovelvoitteiden hoito oli olennaisesti huonompaa verrokkiyrityksiin nähden: kolmanneksella näistä yrityksistä oli verovelkaa.
Kyseiset yritykset harjoittivat lisäksi verrokkiyrityksiä useammin harmaata taloutta.
HTSY arvioi, että Suomi menettää vuosittain 40 miljoonaa euroa verotuloja järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyvän liiketoiminnan vuoksi. Arvio kattaa ainoastaan osakeyhtiöt.
HTSY:n Marttinen kuvailee verovajetta merkittäväksi.
– Yritystoimintaan soluttautunut rikollisuus aiheuttaa yhteiskunnalle taloudellisten vahinkojen lisäksi myös paljon muuta vahinkoa. Rehellisesti toimivat yritykset joutuvat epäreiluun kilpailuasemaan.
