Sel­vi­tys: raskas lii­ken­ne uskoo säh­kö­au­to­jen sijaan bio­polt­to­ai­nei­siin – hen­ki­lö­au­to­jen päästöt alas ve­ro­tus­ta ke­ven­tä­mäl­lä ja ro­mu­tus­palk­kiol­la

Liikenne- ja logistiikka-ala pitää tavoitetta päästövähennyksistä realistisena. Tavoitteeseen pääsemiseen tarvitaan kuitenkin useita toimenpiteitä.


Henkilöautokantaa pitäisi uudistaa verotusta keventämällä ja romutuspalkkiolla, sanotaan selvityksessä.
Henkilöautokantaa pitäisi uudistaa verotusta keventämällä ja romutuspalkkiolla, sanotaan selvityksessä.
Kuva: Joel Maisalmi

Liikenteen ja logistiikka-alan selvityksen mukaan raskaan liikenteen päästöjä on mahdollista vähentää niin, että alan tavoite puolittaa päästöt vuoteen 2030 mennessä toteutuu.

Keinovalikoima on laaja: autoilun hankinnan verotuksen keventäminen, vähäpäästöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatuki, biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nosto 35 prosenttiin, rataverkon sähköistäminen sekä monet kestävää liikkumista edistävät infrahankkeet.

Päästöjen vähennys tapahtuu selvityksen mukaan erityisesti kuorma- ja henkilöautoliikenteessä.

Kiinnostavaa on, että ala uskoo raskaan liikenteen päästövähennysten syntyvän uusiutuvien polttoaineiden lisääntyvän käytön avulla. Alan mielestä uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen nosto 35 prosenttiin ja biokaasun jakeluvelvoitteen nosto 65 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ovat keskeisiä ratkaisuja päästöjen vähenemisessä.

Näillä keinoilla toteutuisi ylivoimaisesti suurin yksittäinen päästöjen vähenemä, yli neljännes vaadittavista uusista päästövähennyksistä verrattuna nykykehitykseen

– Seuraavaan kymmeneen vuoteen raskaissa tiekuljetuksissa dieselpolttoaineelle ei arvioida olevan muita merkittäviä vaihtoehtoja, selvityksessä sanotaan.

Henkilöautokanta uusiutuisi romutuspalkkiota toistamalla

Selvityksen mukaan henkilöautoilun päästöjen vähenemistä pitäisi vauhdittaa auton hankinnan verotusta keventämällä ja toistamalla romutuspalkkiota

Näillä autokantaa uudistavilla toimilla saataisiin selvityksen mukaan viidesosa päästöjen vähenemästä. Tavaraliikenteen digitalisoimisen kautta tapahtuva kuljetusten optimointi toisi kymmenesosan vähenemästä.

Henkilöautokannan osalta selvitys uskoo sähköistämiseen. Muita keinoja ovat esimerkiksi raideliikenteen sähköistäminen, vesi- ja raideliikenteen kasvattaminen, jalankulun, pyöräilyn sekä joukkoliikenteen kehittämistoimet, joukkoliikenteeseen kytkeytyvien kestävien palvelujen kehittäminen, liikenteenhallinnan tehostaminen ja siirtymä suurempiin HCT-rekkoihin tavaraliikenteessä.

Vähäpäästöisissä ratkaisuissa mahdollisuuksia vientiin

Selvityksessä arvioidaan, että vähäpäästöisissä liikenteen ratkaisuissa on mahdollisuuksia viennin merkittävään kasvuun. Työ- ja elinkeinoministeriö on liikennealan kansallisessa kasvuohjelmassa arvioinut, että muun muassa sähköautojen, liikenteen hallintajärjestelmien ja kyydinjakopalveluiden globaalit markkinat kasvavat jopa 20 prosentin vuosivauhtia välillä 2017–2022.

Tiekartaksi kutsutun selvityksen toteuttivat Palvelualojen työnantajat Palta, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto, Autoalan Tiedotuskeskus, Logistiikkayritysten Liitto, Paikallisliikenneliitto, Linja-autoliitto ja Älykkään liikenteen verkosto – ITS Finland.

Oganisaatiot edustavat merkittävää osaa Suomen henkilö- ja tavaraliikenteen toimialasta. Varsinaisen selvityksen on tehnyt Afry yhdessä Pöyry Management Consultingin kanssa. Selvitys kattaa kotimaan tie-, vesi- ja raideliikenteen.

Liikenne- ja logistiikkapalveluissa työskentelee lähes 180 000 ihmistä 31 000 yrityksessä. Toimialojen osuus Suomen kansantaloudesta on noin kymmenesosan ja liikennealan viennin arvo on 10 miljardia euroa vuodessa.