Sunnuntaina Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa kuntien mahdollisuuteen selviytyä tehtävistään.
Veroprosenttiaan korotti yli 50 kuntaa tämän vuoden alussa, jotta ne saisivat pyöritettyä palveluitaan. Tilinpäätösten mukaan kuntien tulot eivät riitä kattamaan niiden menoja lähellekään kaikissa Suomen 310 kunnassa.
Ovatko kuntien tehtävät paisuneet liian laajaksi? Selviävätkö kunnat nykyisistä tehtävistään ja niiden tuomista kustannuksista? Mitä kuntatalouden kehittämiseksi tulisi tehdä?
Ratkaisu äänin 4-1, kunnat eivät selviä tehtävistään.
Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd.) mukaan kuntien tilanne on hälyttävä.
– Kuntien tilanteet eriytyvät, eikä voi sanoa, etteivät kunnat yleisesti selviä tehtävistään, mutta voi melko varmasti sanoa, että kaikki kunnat eivät tulevaisuudessa selviä kaikista nykyisistä tehtävistä, Paatero sanoo.
Paatero mielestä kuntien vaikea tilanne johtuu paljolti siitä, että väestö ikääntyy samaan aikaan, kun syntyvyys laskee ja kaupungistuminen vahvistuu ihmisten muuttaessa työn perässä.
– Meillä on 84 kuntaa, joissa syntyy 0-20 lasta. 63 kunnassa on jäljellä yksi koulu, hän huomauttaa.
– Kun hallituksen sote-uudistus astuu voimaan, kunnilta lähtee iso osa menoista, mutta myös tuloista. Meidän on käytävä keskustelua myös kuntien tulevasta asemasta ja siitä, miten kansalaisten perusoikeudet ja oikeudet palveluihin voidaan toteuttaa kaikkialla. Kuntien vahvalla itsehallinnolla on hieno satavuotinen perinne, mutta nykyinen tilanne haastaa meitä ajattelemaan ehkä täysin uudella tavalla kuntien tehtävistä, eli siitä, millaisella yhteistyöllä, tehtävien jaolla tai kuntarakenteella voidaan taata yhdenvertaiset palvelut kansalaisille, Sirpa Paatero sanoo.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhusen mukaan kuntien rahat eivät riitä enää laajentuvien tehtävien hoitamiseen.
– Samanaikaisesti palveluiden kysyntä kasvaa ja resurssit vähenevät, Karhunen toteaa.
Hän lisää, että kunnat ovat myös keskenään hyvin erilaisia.
– Selkeästi paremmassa asemassa ovat kasvavat kunnat, joiden veropohja esimerkiksi yhteisöverotuottojen ansiosta on laajempi. Pääosa kunnista on viimeisen vuosikymmenen koko ajan joutunut sopeuttamaan menojaan. Valtion tämän vuoden talousarvio korjaa kuntataloutta, mutta ei takaa riittävää tulopohjaa.
Karhunen muistuttaa, että hallitusohjelma myös tuo kunnille uusia tehtäviä ja laajentaa nykyisiä velvoitteita.
– Suunta pitäisi olla täysin toinen. Tarvitaan laajaa yhteiskunnallista keskustelua, kuinka laajaan hyvinvointiyhteiskuntaan meillä on varaa. Rajat on saavutettu ja nyt on pystyttävä luopumaan jostain. Näitä päätöksiä eivät voi tehdä yksittäiset kunnat vaan vastuu on hallituksella ja eduskunnalla, Minna Karhunen sanoo.
Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professorin Arto Haverin mukaan kuntien tehtävien "ylikuorma" on ollut näkyvissä jo toistakymmentä vuotta. Etenkin väestöään menettävillä ja epäedullisen ikärakenteen kunnilla on suuria vaikeuksia.
– Mutta nopeasti kasvavien kaupunkienkaan tilanne ei ole helppo, kun pitäisi nopeasti järjestää palveluita uusille asukkaille.
Haverin mukaan untien tehtävät ja vastuut ovat yli kaksinkertaistuneet 1990-luvun lopulta lähtien. Jyrki Kataisen hallitus käynnisti vuonna 2013 tehtävien arvioinnin ja Juha Sipilän hallitus jatkoi hanketta.
– Tehtävien karsiminen on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Merkittävin ylikuormaa helpottava muutos olisi sote-uudistuksen eteneminen, Haveri sanoo.
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n puheenjohtaja Maija Pihlajamäen mielestä valtio on toistuvasti lisännyt kuntien tehtäviä osoittamatta niihin rahoitusta.
– Kunnat ovat joutuneet korottamaan veroprosenttejaan, koska eivät selviä nykyisistä, paisuneista tehtävistään. Kuntien rahoitus on turvattava sekä vihdoinkin tehtävä sote-uudistus, jossa kuntien vastuulta poistuu nykyisiä tehtäviä ja rahoitusvastuuta.
Maija Pihlajamäen mielestä helpotusta toisi myös selvityksen alla oleva, kuntien tehtäviin muutoksia salliva niin sanottu kevytkuntamalli.
– Lisäksi keskeiset päättäjät tulisi kutsua koolle Ouluun pohtimaan kuntien rahoitusta ja tulevaisuutta. Kekkosen Onko maallamme malttia vaurastua -pamflettia mukaillen ”mihin saakka maallamme on varaa surkastua?”
PienenHailuodon saaristokunnan kunnanjohtaja Aki Heiskanen näkee kunnilla mahdollisuuksia.
– Meidän on kunnassa mietittävä omia toimintoja, palvelurakennetta, tapaa tuottaa palveluita ja keinoja luoda elinvoimaa. Lisäksi on oltava rohkea ja luova. Meidän on uskaltauduttava tekemään asioita eri tavalla. Hailuodon tapauksessa kuntamme erityispiirteet, saariston elinympäristö ja elämänmuoto huomioiden.
Heiskasen mielestä lopulta on kysymys siitä, millä ehdoilla kuntien annetaan toimia.
– Kunnilla on lakisääteisiä ja itselleen ottamia itsehallinnollisia vapaaehtoisia tehtäviä. Lakisääteisten palveluiden osalta ja varsinkin niihin suunniteltujen lisäysten takia, valtion on pidettävä huolta riittävästä rahoituksesta, Aki Heiskanen toteaa.
Mitä mieltä olet kuntien tehtävistä? Entä niiden taloustilanteesta? Mitä kuntien talouden kehittämiseksi tulisi tehdä? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.
