Tilaajille

Sel­lu­puu taipui mii­lui­hin poik­keus­olois­sa – Oulu Osa­ke­yh­tiö ryhtyi tal­vi­so­dan aikana tuot­ta­maan puu­hiil­tä hä­kä­pönt­tö­au­toi­hin

Oulu Osakeyhtiön Nuottasaaren tehdasalueelle kertyi syksyllä 1939 kasoittain puuta sellunkeittoa varten. Iso osa pölleistä jäi kuitenkin hakettamatta sellukattiloihin, kun ne jouduttiinkin latomaan miiluihin.

Oulu Osakeyhtiön selluntuotantoon varaamia puita Nuottasaaressa ryhdyttiin valmistamaan puuhiileksi talvella 1940, kun autojen nestemäisiä polttoaineita korvattiin puuhiilellä. Oululainen puukaasuttimella varustettu Chevrolet kesällä 1940. Häkäpönttö oli auton matkatavarasäiliössä. Auto söi sata litraa koivukapuloita noin 60 kilometrille. Hiiltyvä miilu Oulu Osakeyhtiön tehtaiden läheisyydessä Nuottasaaressa keväällä 1940. Puuhiilen valmistus perustui epätäydelliseen palamiseen, jolloin puu vähähappisessa tilassa hiipui hiljalleen hiileksi.
Oulu Osakeyhtiön selluntuotantoon varaamia puita Nuottasaaressa ryhdyttiin valmistamaan puuhiileksi talvella 1940, kun autojen nestemäisiä polttoaineita korvattiin puuhiilellä.
Oulu Osakeyhtiön selluntuotantoon varaamia puita Nuottasaaressa ryhdyttiin valmistamaan puuhiileksi talvella 1940, kun autojen nestemäisiä polttoaineita korvattiin puuhiilellä.
Kuva: Kalevan arkisto

Oulu Osakeyhtiön Nuottasaaren tehdasalueelle kertyi syksyllä 1939 kasoittain puuta sellunkeittoa varten. Iso osa pölleistä jäi kuitenkin hakettamatta sellukattiloihin, kun ne jouduttiinkin latomaan miiluihin. Kekomaiset ladelmat peitettiin turvemaalla kunnes puut sytytettiin kytemään hiljalleen hiileksi.

Sellutehtaan tuotannonmuutos talvella 1940 johtui poikkeusoloista, maailmansodasta. Valtiovalta rajasi nestemäisiä polttoaineet vain sotilasajoneuvojen käyttöön. Polttoainesäännöstelyn takia yksityisautoihin oli asennettava puukaasuttimet, joita kutsuttiin häkäpöntöiksi. Metsähallitus sai tehtäväkseen hankkia kansalaisten ajoneuvoihin kotimaista polttoainetta, puukaasuttimeen sopivaa puuhiiltä.