Aikanaan koulussa jouduin lukemaan Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin. Opettaja hehkutti kirjaa ja kehui sen olevan mestariteos. Kirjailijan korotti aivan omiin sfääreihin. Olin eri mieltä kirjasta ja kirjailijasta.
Ajattelin silloin, että mitä ihmeen kuraa meillä luetetaan. En sen koommin tähän kirjaan palannut koska pidin sitä niin vaikeaselkoisena ja raskaana.
Toissa viikolla kävimme vaimoni kanssa Oulunsalon kirjastosta hakemassa kirjoja karavaanireissulle Pohjois-Ruotsiin. En oikein löytänyt mieleistä luettavaa, mutta sitten silmiini osui vanha painos Aleksis Kiven Seitsemän veljestä.
Ajattelin, että nyt annan Kivelle uuden mahdollisuuden ja lainasin teoksen. Tämä Oulunsalon kirjastosta löytynyt version oli painettu Werner Söderström Osakeyhtiön laakapainossa Porvoossa vuonna 1966. Jytäkkää tavaraa siis kannesta kanteen.
Tämän version alussa on V. A. Koskenniemen johdanto kirjasta ja kirjailijasta. Ilokseni huomasin, että tämä seitsemän sivuinen johdantokin oli taitavaa kerrontaa ja helpotti kirjan lukemista. V. A. kertoi vanhahtavalla suomen kielellä mistä kirjassa on kysymys.
Suora lainaus V. A. Koskeniemeltä. "Niin on "Seitsemän veljeksen" vapautunut, voitollinen runous säestänyt syvällä, lempeällä, keventävällä ja kirkastavalla huumorillaan suomalaista arkea ja sunnuntaita jo vuosikymmenien aikana ja tulee sitä varmasti vielä tekemään monen tuhannen, kultaisen auringon kiertoessa".
Täytyy sanoa, että nyt uudestaan vapaaehtoisesti kirjan luettuani, enpä olisi koululaisena voinut enempää olla väärässä kirjan ja kirjailijan suhteen. Alkuun päästyäni luin kirjan loppuun yhtä soittoa ja osia siitä ääneen vaimolleni. Nauraa hirisin ja luin.
Kiitos Aleksis Kivi ja V. A. Koskenniemi, oli mahtava lukukokemus, suosittelen.
Lauri Laukkanen
Oulunsalo