Juoksuhaudantie-näytelmän kantaesitys on suurella näyttämöllä lauantaina 3. helmikuuta. Kari Hotakaisen samannimiseen kirjaan perustuvan näytelmän on
ohjannut Heta Haanperä. Hotakainen itse on tavattavissa pääkirjaston kirjailijatapaamisessa lauantaina
kello 13. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Tässä rintamamiestalossa asuu onnellinen pariskunta. "Olimme kierrelleet ja kaarrelleet katsomassa Karjasillalla monta taloa. Yksi olisi ollut halvempi kuin tämä. Hintapyyntö oli sata tuhatta, mutta talo oli niin romuna, että se olisi pitänyt melkein rakentaa uusiksi", Hannu Pelkonen kertoo.
Näyttelijäpari Hannu Pelkonen ja Mirjami Kukkola löysivät lopulta haluamansa talon Oulun Toppilasta. He saivat sen mielestään sata tuhatta halvemmalla kuin vastaavan Karjasillalta.
"Emme edes tinkineet, vaan maksoimme talosta pyydetyn hinnan. Myyntiesite lupasi, että tätä juuri olet etsinyt. Se osui suoraan sydämeen", pariskunta kertoo.
"Yksi toive jäi toteutumatta. Olisin halunnut keittiöön puuhellan, mutta kaikkeahan ei saa", Mirjami Kukkola sanoo.
Pelkonen ja Kukkonen elävät nyt yksityiselämässään todeksi samaa kertomusta, jota he työstävät parasta aikaa Oulun kaupunginteatterissa. Kari Hotakaisen talon hankkimisesta kertova kirja Jouksuhaudantie saa ensi-iltansa 3. helmikuuta, ja sekä Pelkonen että Kukkonen näyttelevät siinä.
Pari kuukautta Toppilan-taloaan asunut pariskunta on tohkeissaan. Aiemmin he asuivat Raksilassa puutalossa. "Siellä piti aristella, mihin aikaan päivästä ja millaista messua pitää. Naapureille oli varmaankin viheliäistä kuultavaa, kun harjoittelimme lauluja", pyytelee Hannu Pelkonen vieläkin anteeksi.
Uuden kodin tupaantuliaisia vietettiin viime viikonloppuna. "Sauna oli kuumana, ja yhden päivän kestäviksi aiotut tupaantuliaiset venähtivät kahdeksi", Pelkonen kertoo ja miettii samalla lattialämmityksen rakentamista kellariin.
Yhden osan kellarista hän aikoo tehdä joka tapauksessa itselleen verstaaksi. "Metalli- ja sähköasentamo, perämoottorin korjaamo..."
Talo on rakennettu olympiavuonna 1952, ja siihen on tehty vuosien varrella nykyajan mukavuuksia vastaavat korjaukset. Ulkopuolelle on lisätty sadevesiviemärit ja bitumimatot eristämään kellaritiloja kosteudelta.
Yläkerrassa on pieni keittiö ja huone. Rintamamiestaloissa oli alunperin tapana vuokrata ensin yläkertaa ja tienata samalla talon rakentamiskustannuksia. Myöhemmin tila otettiin omaan käyttöön, kun talo oli maksettu tai perhe kasvanut.
Edelliset omistajatneuvoivat lähtiäisiksi, että syksyksi pitää varata 12 ämpäriä. Odotettavissa on siis ainakin viinimarjoja ja vattuja.
Pikku hiljaa pariskunta on purkanut muuttolaatikoita. "Tavarat eivät vielä ole oikein löytäneet osoitteita. Mutta lipputanko piti hankkia heti", isäntä kertoo ja puhkuu intoa.
Talossa on säilynyt kaksi kakluunia, joita pariskunta lämmittää ahkerasti kellariin varastoiduilla koivuklapeilla. "Se on tietoinen valintamme ja tuntuu hauskalta. Emme halua olla tekemättöminä", Mirjami Kukkola kertoo.
Mirjami Kukkola on ehtinyt ripustaa seinälle kymmenvuotislahjaksi isoäidiltään saamansa raanun. Huonekalut vielä mietityttävät. "Tänne ei voi laittaa kovin isoja huonekaluja. Tilaa pitää kunnioittaa. Näyttäisi typerältä laittaa näin mataliin huoneisiin isoa kattokruunua."
Rintamamiestalon hankkimisen lisäksi pariskunta on tehnyt toisenkin suuren käänteen elämässään. "On kehitetty ihmisinä itseämme. Nyt meillä on auto! Se kuuluu asiaan, koska tulee puunhankintamatkoja. Ja peräkärry pitää hankkia", nauraa Hannu Pelkonen.
Enää ei tuttujen tarvitse naureskella, kun Pelkonen kuljettaa perämoottoriaan polkupyörän kyydissä. Nyt se kulkee auton kyydissä.
n
