Muutamalla kaverilla oli savusauna. Siitä kai itsekin lopulta innostuin, ja olihan savusauna jo lapsena kiinnostava, muistelee oululainen Markku Ryynänen harrastuksensa alkua.
Ryynäsellä oli aluksi mökillään vain sisäsauna, mutta myös savusauna siinsi alusta pitäen mielessä. Kun Ryynänen paikansi läheltä 1930-luvulla rakennetun riihen hyvät hirret, sai ajatus vauhtia.
Sauna on modernisoitu versio perinteisestä saunamallista. Kehikko koottiin betonilaatalle joka kaakeloitiin, tehtiin lattiakaivo viemäreineen ja imeytyskenttineen. Paloturvallisuuden nimissä sisäkattoon ruuvattiin palonsuojalevyt ja ulkokattoon mineriitit.
Silti sauna on yrittänyt palaa jo kahdesti. "Yläpohja syttyi, mutta molemmilla kerroilla saimme tulen sammumaan, ennen kuin palokunta ehti paikalle", Ryynänen kertoo ja vakuuttaa, etteivät tapaukset säikäyttäneet - jäivätpä vain kylpykerrat aiottua lyhyemmiksi.
Sekä Kansainvälisen Savusaunaklubin että hirsiveistäjien mukaan on savusaunojen suosio kasvussa. Jämsäläinen saunavalmistaja Kari Vainiomäki puhuu jopa buumista.
"Meiltä lähtee tänä vuonna yli 20 saunaa ja toistasataa kiuasta."
Vainiomäen mukaan savusaunoja tilaavat nyt myös muut kuin lapsuudestaan savusaunat muistavat. Uusien käyttäjien joukkoon mahtuu nuoria pariskuntia, lapsiperheitä ja enevästi naisia.
Vainiomäen veistämät Sisu-savusaunat ovat hieman modernisoitu versio ikiaikaisesta mallista. Ne kootaan betonilaatalle valmiiksi kylpykuntoista vuolukivikiuasta myöten, ja kuljetetaan lavetilla ostajan haluamaan paikkaan - jopa saareen.
"Saaritonteille tosin kuskaamme saunat osina, sillä riittävän järeää vesikuljetuskalustoa ei tahdo löytyä."
Savusaunan kevyt modernisointi on ollut Tulikivenkin mielessä. Yhtiöllä on kaksi savusaunaan tarkoitettua valmiskiuasta: vuolukiveä ja terästä yhdistävä malli sekä keraaminen kiuas, joka on Kermansaven perintöä. Molempia myydään tasaisesti, kertoo yhtiön saunatuotteiden tekninen päällikkö Markku Näsänen. "Kiuasmyynnissä savusaunabuumi ei juuri näy. Aika useinhan kiuas rakennetaan paikan päällä."
Kansainvälisen Savusaunaklubin puheenjohtaja Seppo Leskinen - joka kertoo itse kylpeneensä jo 542 savusaunassa - nimeää negatiiviset ionit leppeiden löylyjen ja kylvystä seuraavan hyvänolontunteen tärkeäksi syyksi.
"Vuonna 1973 teki Tampereen teknisen korkeakoulun professori Gunnar Graeffe (1935-2006) tutkimuksen aiheesta miksi sähkösaunassa on paha ja savusaunassa hyvä olla. Hän havaitsi sähkökiukaan tuottavan ilmaan positiivisia ioneja, savusaunan negatiivisia. Positiiviset syntyvät hehkuvan teräksen pinnalla, ja sähkökiukaasta niitä syntyy eniten. Savusaunassa ei tällaisia hehkuvia pintoja ole, kiuashan vain jäähtyy koko saunomisen ajan. Ne jotka ovat tämän tajunneet, eivät halua enää palata sähkösaunaan."