San­ta­hol­man sa­ha­ky­läs­tä ri­vi­ta­lo­lä­hiök­si

Entisen sahan alue Kiiminkijoki-varressa, pari kilometriä Haukiputaan kuntakeskustasta länteen, on pikku hiljaa rakentumassa uudeksi asumalähiöksi.

Historian havinaa. Pihlajanmarjan naapurusto kertoo alueen sahateollisuudesta.
Historian havinaa. Pihlajanmarjan naapurusto kertoo alueen sahateollisuudesta.
Kuva: Jouko Kunnas


Asunto Oy Haukiputaan Pihlajanmarja, Santaholma, Haukipudas. YIT Rakennus Oy, Arkkitehtitoimisto Harju Oy.

Entisen sahan alue Kiiminkijoki-varressa, pari kilometriä Haukiputaan kuntakeskustasta länteen, on pikku hiljaa rakentumassa uudeksi asumalähiöksi. Toisin kuin keskustan läntiset laajenemisalueet, Santaholma on Oulun suunnasta autoileville syrjässä.

Alue on rauhallinen hyvässä ja pahassa - tunnelma on idyllinen, mutta palvelutaso niukka. Bussi kulkee kerran tunnissa eikä viikonloppuisin lainkaan. Keskustan kaupoille pääsee sympaattista kylätietä, mutta raskaamman kassin kanssa matka on pitkähkö.

Alueelle antavat leimansa sahakulttuurin jäänteet. Punamullatut talot seisovat ryhdikkäinä ja muistuttavat ajasta, jolloin arkirakennuksetkin tehtiin komeiksi. Uusi rakennuskanta on eleetöntä ja vaatimatonta, ankeimmillaan parakkimaista.

Pihlajanmarjan yksikerroksinen, melko syvärunkoinen ja loivakattoinen hahmo tuskin herättää suuria intohimoja. Ikkuna-aukotuskin on kuin suoraan 1970-luvulta: neliöruudut ja tuuletusräppänä kyljessä. Kadulta tulijaa tervehtivät autokatokset - entisaikoina päärakennus asettui komeasti näytille, ja vajat ja muut laitettiin näkösuojaan pihan perille.

Vanhat naapuritalot ovatkin kaksiteräinen miekka: ne ovat ympäristön komistus, mutta samalla asettavat uudet rakennukset varsin epämukavaan vertailuasemaan.



Terassit avautuvat aurinkoon


Pihapiiri on kuitenkin mukava. Auringon puolella terassit avautuvat korttelin ulkopuolelle. Varjon puolella oleskelu on sijoitettu sisäpihalla; asunnot ovat pääkulkureiteistä mukavasti syrjässä, joten kohtuullinen rauha on näillekin terasseille turvattu.

Esimerkkihuoneisto on yhtiön suurimpia. Pohjaratkaisu on selkeä. Varjon puolelle sijoittuvat makuuhuoneet ja märkätilat reunustavat valoista yhteistilaa - tämähän voisi olla vaikka vinokattoinen, kun kerran yksikerroksisessa talossa ollaan.

Eteisnaulakon sijoitus on outo, nyt se rajaa turhan käytävän olohuoneen perukoilta, kun taas varsinainen eteinen avautuu esteettä olohuoneeseen. Yhtiön kaksioissa naulakko on toisinpäin - parempi niin, tosin pieni lisä eteisen ja tuulikaapin leveyteen olisi silloin paikallaan.

Vierekkäiset makuuhuoneet antaisivat mahdollisuuden sommitella tiloja asukkaiden tarpeiden mukaan. Kolmen koululaisen vanhemmat voisivat majoittua wc:n viereen, jäljelle jäävä tila riittäisi kolmeksi seitsenneliöiseksi huoneeksi. Riittäisivät, jos ikkunajako tukisi tätä mahdollisuutta. Puutalossahan nyt ei ole tavatonkaan työ uudistaa ikkuna-aukotusta, mutta kovin moni ei tällaiseen remonttiin vaivaudu.

Ulkovarasto jättää märkätilat ikävästi ilman ikkunaa. Erillinen wc on tarpeellinen, pesuhuone ja saunakin ovat silti perheasuntoon alamittaisia. Tiukka mitoitus on kutistanut myös säilytystilat kovin vähiin, eikä keittiössäkään ole liikoja kalusteita.

Näistä syistä puhe lisähuoneesta jää kieltämättä melko teoreettiseksi - aputilat tuntuisivat pikemminkin sopivilta pienemmälle kuin suuremmalle asunnolle.

Ilmoita asiavirheestä