Hyvinkään asuntomessut 11.8.2013 saakka.
Asuntomessut avasivat ovensa runsas viikko sitten perjantaina Hyvinkäällä, pohjoisella Uudellamaalla. Asukkaita kaupungissa on 46 000. Messualue sijaitsee Metsäkaltevan alueella, muutama kilometri etelään kaupungin keskustasta.
Totutusta asuntomessutarjonnasta poiketaan siten, ettei alueella esitellä lainkaan rivi- tai kerrostaloasuntoja ja messuanti koostuu 29 omakotitalosta. Tarjonta kytkeytynee ainakin osaltaan siihen, että Hyvinkää on profiloitunut kohtuuhintaisten omakotitalotonttien tarjoajana.
Sitenkin poiketaan viime vuosista, että nyt suuressa roolissa ovat talotoimittajien tyyppitalot. Tonttien koot vaihtelevat 800–1 200 neliön välillä. Kun kohteet ovat pääosin normaalin kokoisia omakotitaloja, on rakenne melkoisen väljä.
Ollaan siis lähellä normaalirakentamista – siis sellaista, jota suomalaisissa kunnissa ja kaupungeissa riittää. Herää kysymys, onko tällaisille messuille kysyntää ja vaikka olisikin, onko tällaisille tarvetta?
Kuten viime vuosina on ollut tapana, nytkin energiatehokkuus on suuressa roolissa. Se on pakko todeta, että aina ajankohtainen teema asettuu Hyvinkäällä hiukan outoon valoon, sillä uusi asuinalue on muusta kaupunkirakenteesta irrallinen saareke.
Messualueen sanotaan olevan lähtölaukaus uudelle kaupunginosalle. Silti nykyisessä keskusteluilmapiirissä, jossa painotetaan täydennysrakentamista juuri energiatehokkuuden ja taloudellisuuden kannalta, messualueen valinta ei tunnu perustellulta.
Kaupungin keskustasta katsoen messualue on Hangonväylän takana ja itse asiassa sekä aika kaukana että hankalan matkan päässä pikkukaupungin keskustan palveluista. Hyvälläkään tahdolla ei voi puhua täydennysrakentamisesta.
Vaikka se saattaa messukonseptissa olla hankalaa, niin silti jonakin vuonna toivoo näkevänsä aidot täydennysrakentamismessut. Se olisi nykyaikaa ja suuntaisi asuntomessuja tulevaan.
Metsäkaltevan sijainti näkyy myös kohdetarjonnassa. Kun ollaan kaukana palveluista, pitää puute korvata omalla rauhalla, eli omakotitalolla ja väljällä tontilla. Sekin on todettava, että messualueella asuminen vaatii omaa autoa, perheessä nähtävästi kahta, kun taas kerran energiaa säästäviin taloihin on suunniteltu autotallit ja -katokset useammalle autolle.
Hiukan messuilla häiritsee myös sallivalla kaavalla retostelu. Lopputulos on – kuten arvata saattaa – sekava. Siitä ei taida mihinkään päästä, että nykyisessä yhteiskunnassa yhtenäisen asuinalueen synnyttäminen vaatii tiukahkoa ohjausta. Jos annetaan kukkien kukkia, niin tulos on kukkea.
Ihailemamme asuinalueet muodostavat pääosin ehjiä kokonaisuuksia. Variointi tapahtuu perusteeman sisällä. Tällaisia ovat rintamamiestaloalueet tai vaikka vanhat puukaupungit. Nykyään rakentamisen materiaaleja, tapoja ja tyylejä on liikaa, jotta ne vapaasti sotkemalla tulos olisi ehjä.
Hyvää messuilla on se, että nyt todetaan oltavan liikkeellä tavallisen suomalaisen omakotirakentamisen hengessä. Se tarkoittaa tavallisen kokoisia omakotitaloja, mikä on hyvä asia.
Sen sijaan tyyppitalojen esittelyä on vaikea ymmärtää. Asuntomessuilla toivoisi näkevänsä hyvin suunniteltuja ja uusia ideoita ja innovaatioita sisältäviä koteja. Niitä talotoimittajien nykyiset tyyppitalot eivät pursua.