Pääkirjoitus

Sa­la­met­säs­tys vaa­ran­taa myös lain­kuu­liais­ten erä­har­ras­ta­jien maineen

Poliisi takavarikoi esitutkinnan yhteydessä noin 250 asetta. Osa jäi valtion omaisuudeksi lopullisesti.
Poliisi takavarikoi esitutkinnan yhteydessä noin 250 asetta. Osa jäi valtion omaisuudeksi lopullisesti.
Kuva: Poliisi / Handout

Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi maanantaina 26 miestä rangaistuksiin salametsästysjutussa, jota on kuvattu Suomen rikoshistorian laajimmaksi. Valtaosa sai  ehdollista vankeutta törkeistä metsästysrikoksista. Kolme sai sakkoja.

Rikokset tapahtuivat pääosin Lapinlahdella vuosina 2020– 2022. Yksi rikoksista tapahtui Oulussa. Pisin tuomio oli puolitoista vuotta ehdollista vankeutta. Se tuli kahdeksasta törkeästä metsästysrikoksesta, kahdesta törkeästä laittoman saaliin kätkemisestä ja yhdestä ampuma-aserikoksesta.

Tuomiot eivät vielä ole lainvoimaisia.

Rikosoikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen piti Ylen haastattelussa ainakin osaa tuomioista lievinä. Hän pohti, mikä on ehdottomaan vankeustuomioon johtava törkeä metsästysrikos, jos nyt sen ehdot eivät täyttyneet. Kovimmin rangaistu oli tuomion mukaan salajahtien alullepanija.

Tapauksessa on monta häkellyttävää piirrettä. Susien, ilvesten ja ahman ohella salametsästäjät ampuivat jopa laulujoutsenia. Yhdessä tapauksessa kansallislintuja posautettiin autoajelulla peräti seitsemän.

Rangaistujen joukossa oli myös kaksi petoyhdyshenkilöä. Suomen riistakeskuksen nimittämän petoyhdyshenkilön on oltava rehelliseksi ja luotettavaksi tunnettu, joten seula on Pohjois-Savossa traagisesti vuotanut.

Moni syytetty puolusti toimintaansa sillä, ettei hyväksy Suomen petopolitiikkaa. Syytettyjen mielestä meillä esimerkiksi annetaan liian vähän lupia susien ja ilvesten niin sanottuun kannanhoidolliseen metsästykseen.

Näkemys, jonka mukaan tyytymättömyys viranomaispäätöksiin tai lakeihin oikeuttaa laittomuudet, on täysin kestämätön, puhdasta omankädenoikeutta.

Lapinlahden metsästysrikolliset tahrasivat teoillaan myös lainkuuliaisten suomalaismetsästäjien mainetta, niidenkin, joka ovat myös antaumuksellisia luonnonsuojelijoita. Lapinlahdesta on jupakan takia piirtynyt kuva pimentolasta, jossa moni tiesi salametsästyksestä muttei uskaltanut avata suutaan. Onneksi muutama rohkea löytyi.

Outoa on, kuinka löperösti alueen poliisit näyttävät suhtautuneen vihjeisiin laittomista jahdeista tai luvattomista haaskoista. Pohjoissavolaiset metsämiehet jäivät kiinni laittomuuksista vasta kun ryhtyivät salakaatoihin Kainuun puolella.

Lapinlahti ei ole ainoa paikkakunta, jossa salametsästystä tapahtuu. Kymmenkunta vuotta sitten susia salakaadettiin urakalla Keski-Pohjanmaan Perhossa, tuomittujen joukossa kunnan tekninen johtaja. Varsin usein tietoon tulee, kuinka kanalintuja tai muuta riistaa ammutaan laittomasti autosta tien päällä. Kuinka paljon laittomuutta jää piiloon, on mahdotonta tietää.

Iso rooli asenteiden muutostyössä on etujärjestö Metsästäjäliitolla. Se painottaa, ettei hyväksy laittomuuksia.

Liiton maanantaina julkistama selvitys kuitenkin osoittaa, että sen jäsenten luotto valtioon ja muihin viranomaisiin on suurpetoasioissa hämmentävän heikko. Jossain mättää pahasti.