Sa­la­ma­pa­lo tuhosi Py­hä­joen tyy­li­kir­kon 50 vuotta sitten – parin päivän ku­lut­tua toi­mi­tet­tiin ju­ma­lan­pal­ve­lus hiil­ty­neen hir­si­röyk­kiön päällä

Kirkkoherra Aaro Leipälä ja kanttori Veli Ainali toimittivat jumalanpalveluksen Pyhäjoen kirkon raunioilla 30. kesäkuuta 1974. Palaneita hirsiä oli peitetty säkkikankaalla.
Kirkkoherra Aaro Leipälä ja kanttori Veli Ainali toimittivat jumalanpalveluksen Pyhäjoen kirkon raunioilla 30. kesäkuuta 1974. Palaneita hirsiä oli peitetty säkkikankaalla.
Kuva: Marianne Puskala/Arkisto

Kaleva 29.6.1974. Mittaamattomana kulttuuritappiona pitävät asiantuntijat Pyhäjoen kirkon tuhoutumista. Kirkon kupoliin iskenyt salama poltti kirkon maan tasalle parissa tunnissa myöhään torstai-iltana. Rajun ukkoskuuron sytyttämästä kirkosta ehdittiin pelastaa lähes koko irtaimisto urkuja lukuun ottamatta.

Kirkon syttyminen huomattiin pian palon alettua ja ensimmäisten sammuttajien saapuessa paikalle ei kirkkosalissa ollut vielä edes savun hajua. Puurakenteisen kirkon tuohella tiivistetyssä vesikatossa tuli levisi nopeasti eikä arvokasta kirkkorakennusta voitu pelastaa. Vuonna 1970 hankitut uudet urut paloivat kirkon mukana.

Pyhäjoen 1 100 hengen suurkirkko oli Pohjois-Suomen tyylikirkoista kaikkein ehein. Se oli aidointa Engeliä – rakennettu 1844. Vuonna 1969 kirkko entisöitiin ja maalattiin ulkoa. Samalla rakennukseen asennettiin lämmityslaitteet.

Vaikka palo huomattiin heti alkuvaiheessa, ei Pyhäjärven palokunta selvinnyt yksin sammutustyöstä. Naapuripalokuntien hälyttämisessä oli vaikeuksia ukkosen rikottua osan puhelinlinjoista. Apuun saatiin kuitenkin myös Raahen ja Kalajoen palokunnat.

Viides kirkkopalo Pohjanmaalla

Pyhäjoen kirkko on jo viides Pohjanmaalla palanut kirkko. Aiemmin on tuli tarttunut Merijärven, Saloisen, Hailuodon ja Iin vanhoihin puukirkkoihin. Puoli vuotta sitten joulupäivänä Merijärven kirkko syttyi tuleen, mutta palo ehdittiin kuitenkin tyrehdyttää ennen suurempien vahinkojen syntyä.

Kuusrockissa mahtavat esiintyjät

Kuusrockin ennakkoon kovaksi mainitut ulkomaiset sekä kotimaiset huippuyhtyeet ovat varmistuneet. Kuusrockista viikon kuluttua ovat vuorossa Porin Jazzfestivaalit jo yhdeksättä kertaa. Kolmantena kovana tapahtumana voidaan pitää yksipäiväiseksi supistunutta Turun tapahtumaa 10.7. Muita mainittavampia tapahtumia ei tänä kesänä olekaan. Viime vuoden fiaskot jäävät toivottavasti viimeiseksi.

Kuusrockin esiintyjäkaarti on ehdottomasti Turun kanssa Suomen mahtavin. Mukana ovat lauantaina 6.7. kello 15–24 Battaglia, Deliers, Hullujussi, Remu & Hurriganes, Isokynä Lindholmp & Orpheus, NQB, Alvari Tuohitorvi ja Geordie.

Sunnuntaina 7.7. kello 12–19 ovat mukana Express, Tabula Rasa, Kosmos, Juice Leskinen & Coitus Int, Matthews, Tears ja Tasavallan Presidentti.

Sunnuntaina pyritään saamaan kaikki esiintyjät jatkojameihin Rattori Lupille. Se olisi todella jotain.

Hajakeskitys lääke byrokratiaan

Yhteiskunnan puuttumisen entistä enemmän mitä erilaisimpiin asioihin katsoi professori Yrjö Blomstedt lisänneen ja voimistaneen byrokratian kehitystä Suomessa. Hän puhui Jyväskylän Kesän byrokratia-kongressissa. Demokraattinen kontrolli on jäänyt vain keskustelutasolle, hän sanoi.

Professori Notheote Parkinsen korosti hajakeskityksen merkitystä lääkkeenä byrokraattisuuden haittoja vastaan.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä