Vaalitentti: Katso tal­len­ne Kalevan vaa­li­ten­tis­tä, mukana kuusi ni­me­käs­tä eh­do­kas­ta Oulun vaa­li­pii­ris­tä

Pääkirjoitus: Il­mas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta ei ole vi­her­hump­paa – maa­pal­lon läm­pe­ne­mi­nen mah­dol­lis­ta saada kuriin

Kolumni: Ou­lu­lais­kou­lun hyvät ko­ke­muk­set kou­lu­pu­dok­kai­den kanssa osoit­ta­vat, miten tärkeää on kokemus po­ruk­kaan kuu­lu­mi­ses­ta

Mainos: Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät, tilaa tästä Kaleva 2 kk 59,90 euroa

Tilaajille

Sa­la­liit­to­teo­rioi­den mys­ti­syys myy, ja siksi niistä pu­hu­taan niin paljon – "Yk­si­tyis­koh­tiin pu­reu­tu­mi­nen voi tehdä toi­mit­ta­jas­ta sa­la­liit­to­teo­ree­ti­kon apurin"

Salaliittoteoriat kiinnostavat, koska epärationaalinen käytös ja avoimeksi jäävät mysteerit kiehtovat ihmismieltä. THL:n erikoistutkija Jonas Sivelä vetoaa tutkimustuloksiin ja rauhoittelee kasvanutta huolta siitä, että salaliittoteorioilla olisi yhä enemmän jalansijaa Suomessa. Hän uskoo, että salaliittojen yksityiskohdilla mehustelun sijaan nyt tarvitaan aikuisten keskustelua.

Toisinaan maailmassa tapahtuu jotain niin erityistä, ettei sitä ole uskoa todeksi.

Marraskuussa 1963 se oli presidentti John F. Kennedyn salamurha. Syyskuussa 2001 New Yorkin WTC-iskut. Alkuvuonna 2020 koronapandemian käynnistyminen.

Nämä ovat keskenään hyvin erilaisia ja yhtä kaikki historiallisia tapahtumia, joita yhdistää niiden ympärille kehittynyt valtava määrä vaihtoehtoisia selityksiä.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.