Korkeimmassa oikeudessa (KKO) käsitellään tänään EU:n ja Puolustusvoimien entisen tiedustelupäällikön rikossyytettä.
Kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff tuomittiin viime vuoden helmikuussa törkeästä palvelurikoksesta 1,5 vuoden ehdolliseen vankeuteen. Helsingin hovioikeuden mukaan Alafuzoff oli käsitellyt ja säilyttänyt kotonaan virkatehtävissään saamaansa, salassa pidettävää ja turvallisuusluokiteltua sotilastiedusteluun liittyvää tietoaineistoa.
Alafuzoffin, 71, korkean sotilasarvon takia asia käsiteltiin ensimmäisenä oikeusasteena hovioikeudessa. Tällaiset asiat KKO ottaa käsittelyyn ilman erillistä valitusluvan hakemista.
KKO:hon valittivat apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe ja Puolustusvoimat. Syyttäjä oli vaatinut Alafuzoffille vähintään kahden vuoden ehdotonta vankeutta. Maksimirangaistus törkeästä palvelusrikoksesta on neljä vuotta.
Suullinen käsittely KKO:ssa kestää kaksi päivää. Medialle ja yleisölle avoin osuus järjestetään tänään aamupäivällä Helsingin käräjäoikeuden tiloissa. Muilta osin käsittely on salattu.
"Ei noudattanut tietoturvavaatimuksia"
Helsingin hovioikeuden tuomion mukaan Alafuzoffin kotoa löytyneet tiedot olisivat paljastuessaan voineet aiheuttaa suurta vahinkoa.
Alafuzoffin kotoa takavarikoitiin keväällä 2018 muun muassa kaksi tietokonetta, kaksi ulkoista kovalevyä, useita cd-levyjä ja muistitikkuja sekä paperisia asiakirjoja. Hovioikeuden mukaan Alafuzoff ei ollut noudattanut voimassa olleita tietoturvallisuusvaatimuksia tai muutenkaan juuri pyrkinyt suojaamaan kotonaan ollutta tietoaineistoa.
Törkeän palvelusrikoksen tekoaika on vuodet 2005–2016, jolloin Alafuzoff toimi ensin Pääesikunnassa apulaisosastopäällikkönä, sitten Puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä ja lopulta EU:n sotilasesikunnan tiedustelupäällikkönä. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2016.
Alafuzoff myönsi oikeudessa vieneensä joitain materiaaleja kotiinsa suoriutuakseen työtehtävistään mahdollisimman hyvin, mutta kiisti syyllistyneensä törkeään rikokseen. Myöskään hovioikeus ei katsonut, että Alafuzoffin toiminnalle olisi ollut jotain toista syytä.
– Alafuzoffilla ei ole väitettykään olleen asiassa hyötymis- tai vahingoittamistarkoitusta. Alafuzoffia ei myöskään ole syytetty tietoaineiston systemaattisesta keräämisestä tai salassa pidettävän ja turvallisuusluokittelun tiedon paljastamisesta tietoon oikeudettomalle, tuomiossa sanotaan.
Kotietsintä liittyi HS:n Viestikoekeskus-juttuun
Alafuzoffin hallussa olleet materiaalit löytyivät maaliskuussa 2018, kun poliisi teki hänen kotiinsa etsinnän Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-juttuun liittyneessä rikostutkinnassa. Alun perin Alafuzoffia tutkittiin siksi, että HS:n epäiltiin saaneen salaisia tietoja haltuunsa vuonna 2014, kun lehden toimittaja haastatteli Alafuzoffia tämän aloitettua EU-tehtävässä.
Keskusrikospoliisin tutkinnan mukaan toimittaja sai Alafuzoffilta muistitikun muistiinpanojensa tallentamista varten. Tikku ilmeisesti näytti tyhjältä, mutta siltä on mahdollisesti voitu palauttaa aiemmin poistettuja tiedostoja.
Tammikuussa 2023 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kaksi HS:n toimittajaa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta joulukuussa 2017 julkaistun jutun vuoksi. Tuomiosta valitettiin hovioikeuteen, jossa käsittely on kesken.
Alafuzoffin syyte ei kuitenkaan koske toimittajan saamaa muistitikkua. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Rappe lopetti sen osalta esitutkinnan vuoden 2022 lopulla, koska katsoi, ettei tahallisesta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta olisi saatu näyttöä. Tuottamuksellisen eli huolimattomuudesta tehdyn tekomuodon syyteoikeus taas vanhentui jo vuonna 2019.
Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.