Sak­sa­lais­tut­ki­jat eh­dot­ta­vat, miten yh­teis­kun­nan ra­joi­tuk­sia kan­nat­taa purkaa samalla ko­ro­na­vi­rus­ta hal­li­ten – rokote on liian kaukana

EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen pitää saksalaisen Ifo-instituutin julkaisemaa paperia hyödyllisenä keskustelunavauksena suomalaisestakin näkökulmasta.

Kiinan pääkaupungissa Pekingissä arki palautuu asteittain kohti normaalia. Ravintolat ovat auki, mutta ihmiset ovat kasvosuojusten kanssa.
Kiinan pääkaupungissa Pekingissä arki palautuu asteittain kohti normaalia. Ravintolat ovat auki, mutta ihmiset ovat kasvosuojusten kanssa.
Kuva: WU HONG

EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen pitää saksalaisen Ifo-instituutin julkaisemaa paperia hyödyllisenä keskustelunavauksena suomalaisestakin näkökulmasta. Saksa on tähän asti hoitanut virusepidemiaa hyvin moneen muuhun maahan verrattuna.

Saksalaisen Ifo-taloustutkimusinstituutin julkaisema tutkimus avaa keinoja, joilla sekä maa että sen talous voisivat vähitellen rajoituksia purkamalla palata kestävästi kohti normaalia arkea.

Tutkimuksen "Making the fight against coronavirus pandemic sustainable" ovat kirjoittaneet lukuisat saksalaiset lääketieteen, oikeustieteen ja taloustieteen professorit, ja se on julkaistu 2. huhtikuuta.

Saksa on siitä sopiva esimerkki Suomellekin, että se on tähän mennessä hoitanut pandemian vastaisen taistelun esimerkillisesti.

Vaikka maassa on Johns Hopkinsin yliopiston mukaan peräti 92 000 koronavirustartuntaa, kuolonuhreja on vain reilut 1 300, eli 1,4 prosenttia todetuista tartunnoista.

Maa on siis onnistunut testaamaan tartuntoja kattavasti niiden laajasta leviämisestä huolimatta ja samalla suojelemaan riskiryhmiä. On huomattava, että Saksassakin sairastuneita on paljon enemmän kuin testeissä on paljastunut.

Suuntaviivat kohti normaalia arkea

Tutkimus lähtee siitä, ettei rajoituksia voi poistaa nopeasti tai kerralla. Niitä voi poistaa vain asteittain ja siinä vaiheessa, kun virustilanne sekä tehohoitokapasiteetti ovat hallinnassa epidemiahuipun jälkeen.

Suomi ei ole vielä tavoittanut epidemiahuippua, jota odotetaan touko–kesäkuulle.

Lähtökohta on myös se, että rokote olisi käytössä vasta aikaisintaan 2021, jos silloinkaan. Yhteiskuntaa ei voi pitää kokonaan kiinni rokotteeseen asti.

Vaakakupissa ovat myös sulkemisen aiheuttamat terveydelliset ja taloudelliset ongelmat, jotka eivät yhteisvaikutukseltaan saa ylittää viruksen aiheuttamia.

Näiden lähtökohtien kautta syntyy strategia, jossa rajoituksia puretaan terveydenhuollon kantokyvyn rajoissa mahdollistaen talouselämä aluksi rajoitettuna, vähitellen laajentuvana.

Tutkijat kutsuvat tätä asteittaiseksi siirtymäksi riskiperusteiseen strategiaan. Lisätartuntoja ei siis vältetä, mutta ne otetaan vastaan terveydenhuollon rajoissa yhteiskuntaa pyörittäen.

Terveydelliset toimenpiteet

Saksalaisen tutkimuksen mukaan tarvitaan paljon virustestaamista ja vasta-ainetestaamista, jotta saadaan selville immuniteetin saaneet.

Sairastaneet pystyvät toistaiseksi työskentelemään ja liikkumaan muita vapaammin. Immuniteetin kestosta ei tosin ole vielä varmaa tietoa. Sen kertoo lopulta vain aika, sillä uusi koronavirus on kiertänyt ihmiskunnassa vain alle puoli vuotta.

Vasta-ainetesteillä saadaan myös selville laajimmin viruksen läpikäyneet alueet. Nämä voivat ensimmäisinä palata kohti normaalia arkea.

Suojavälineiden, hengityskoneiden ja lääkkeiden tuotantoa tai hankintaa on kiihdytettävä.

Avaamisen järjestys

Saksalaistutkijat ehdottavat ensin avattavaksi päiväkoteja, kouluja ja automatisoituja tehtaita. Korkea jalostusarvo eli työn tuottavuus olisi myös kriteeri avaamisjärjestyksessä.

Ensin voidaan avata yhteiskuntaa alueilla, jossa virus on levinnyt laajimmin, sillä silloin suuremmalla osalla on immuniteetti. Suomen tapauksessa se olisi asteittain Uusimaa.

Myös matalan sairastumisriskin alueet voidaan avata asteittain, eli alueet joilla leviäminen on muita hitaampaa. Alueet, joilla terveydenhoitokapasiteettia on eniten vapaana, voivat avata.

Avaamisen jälkeen on seurattava, mitä tapahtuu, ja oltava valmis taas sulkemaan. Riskiryhmiä on koko ajan suojattava.

Työntekijät, jotka pystyvät tekemään etätöitä, pysyvät mahdollisimman kauan etätöissä.

Ensin pitäisi purkaa rajoitukset, jotka aiheuttavat suurinta psykologista stressiä. Suomessa ei esimerkiksi ole lainkaan menty ulkonaliikkumiskieltoon, joka olisi taatusti tällainen.

Toki voi tulkita myös niin, että kunkin omaan toimeentuloon ja ammatinharjoittamiseen liittyviä rajoituksia pitäisi purkaa niin pian kuin koronavirustilanne sen sallii.

Vaatii tarkan koordinaation

Tällainen ulospääsystrategia vaatisi tarkkaa koordinointia ja reagointikykyä hallitukselta. Päätökset olisivat mahdollisesti vielä hankalampia kuin sulkemispäätökset. Ne pitäisi viestiä perustellen.

Tutkijat suosittelevat koronaoperaatioryhmän perustamista, joka valmistelisi näitä avaamisia ja puntaroisi jokaiseen liittyviä riskejä.

Suomessa on kuluvalla viikolla perustettu operaatiokeskus hallituksen tueksi valmistelemaan toimenpiteitä.

EK:n johtava ekonomisti: "Hyvät askelmerkit"

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen avasi saksalaistutkimuksen sisältöä lauantaina Twitterissä.

– Vaikka se on aika yleispiirteinen, siinä on hyvät askelmerkit. EK:ssa ei olla vielä valmistelemassa strategioita, mutta seuraamme, mitä muut maat tekevät.

Pakarinen korostaa, että Suomessa hallitus ja viranomaiset tekevät päätökset, jos rajoituksia lähdetään purkamaan.

– Varmaan työ on Suomessakin käynnissä. Kuukausi takaisinpäin oli akuutti vaihe, nyt näyttää Suomessakin että epidemian kiihdytysvaihe on jäämässä taaksepäin.

Pakarinen korostaa, ettei talous lähde nousuun pelkällä palveluiden avaamisella. Ensin on palautettava ihmisten luottamus.

– Se onnistuu johdonmukaisella viestinnällä ja toimenpiteiden perustelulla. Mitä ollaan tekemässä ja miksi? Luottamuskin palautuu asteittain.

Samalla on toki oltava selvää, että koronaviruksestakin todella selvitään.

– Jos luottamusta ei saada palautettua, se on myrkkyä taloudelle.