SAK teki hal­li­tuk­sel­le kym­me­nen esi­tys­tä, miten ul­ko­maa­lais­ten työn­te­ki­jöi­den hy­väk­si­käyt­tö voidaan estää – "Lain­sää­dän­töä ke­hi­tet­tä­vä niin, että työ­eh­to­ja pol­ke­vat työ­nan­ta­jat jäävät kiinni"

Jarkko Elorannan johtama SAK teki hallitukselle omat esityksensä, miten ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä voidaan torjua.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK esittää kymmenen muutosta viranomaisten käytäntöihin ja lainsäädäntöön, jotta ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöön voitaisiin puuttua tehokkaammin.

Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmaan on kirjattu ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön ja harmaan talouden torjunta. Parhaillaankin työskentelee useita työryhmiä, joissa selvitetään ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyä ja ihmiskauppaa.

– Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on kasvava ongelma. Toivomme, että työryhmien työssä voidaan hyödyntää ehdotuksiamme, SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä sanoo tiedotteessa,

"Työperäistä maahanmuuttoa ei voi lisätä, jos vaara hyväksikäytöstä"

SAK:n mukaan työperusteista maahanmuuttoa ei voida vastuullisesti lisätä, jos samaan aikaan vaarana on, että ulkomaalaiset työntekijät joutuvat hyväksikäytön uhreiksi.

– Lainsäädäntöä ja viranomaiskäytäntöjä on kehitettävä niin, että työehtoja polkevat työnantajat jäävät kiinni, joutuvat teoistaan vastuuseen ja hyväksikäytön jatkaminen estetään, Kyntäjä sanoo.

Alipalkkaus tuottoisaa vilpilliselle työnantajalle

Nykyisin kärsijäksi joutuu Kyntäjän mukaan uhri eli ulkomaalainen työntekijä, joka on vaarassa menettää oleskelulupansa ja joutua karkotetuksi. Rikkomuksiin syyllistyneen työnantajan riskit joutua vastuuseen ovat vähäiset.

– Alipalkkaus on pahimmillaan erittäin tuottoisaa vilpilliselle työnantajalle, sillä hänen kiinnijäämisriskinsä on pieni ja seuraamukset vähäisiä tai olemattomia. Näin alipalkkaukseen perustuva ulkomaalaisten hyväksikäyttö voi jatkua ja toistua.

Työsuojeluviranomaisille laajemmat toimivaltuudet

SAK esittää, että alipalkkaukseen tai muuhun työehtojen rikkomiseen syyllistyvältä työnantajalta evätään lupa ulkomaisen työvoiman palkkaamiseen määräajaksi tai toistaiseksi.

SAK:n mukaan työsuojeluviranomaisen toimivaltuuksia olisi laajennettava, jotta epäkohtiin pystyttäisiin puuttumaan tehokkaammin. Poliisin, syyttäjien ja työsuojeluviranomaisten koulutusta on myös lisättävä, jotta hyväksikäytön erilaisia muotoja opitaan tunnistamaan nykyistä paremmin.

Kyntäjän mukaan sanktioiden ohella on kehitettävä sovittelua ja matalan kynnyksen oikeussuojakeinoja. Näiden avulla voidaan varmistaa, että työntekijä saa hänelle kuuluvan palkan nopeasti ja mahdollisimman vähin kustannuksin.

– Tarvitsemme myös monikielisiä, maksuttomia palveluja, joihin ulkomailta Suomeen töihin tuleva työntekijä voi ottaa yhteyttä ja saada apua työntekoa ja työsuhdetta koskevissa ongelmissa.

"Työntekijän siirtymistä toiselle toimialalle pitäisi helpottaa"

SAK esittää muutoksia ulkomaalaislakiin. Oleskelulupajärjestelmää pitäisi järjestön mukaan joustavoittaa niin, että työntekijä voisi tarvittaessa siirtyä toiselle toimialalle. Nykykäytäntö lisää työntekijän riippuvuutta yhdestä työnantajasta ja altistaa hyväksikäytölle.

– Ehdotamme myös, että työperäisen hyväksikäytön uhri voisi saada tilapäisen oleskeluluvan uuden työn hakemista varten. Muutos parantaisi hyväksikäytettyjen työntekijöiden asemaa ja oikeuksien toteutumista.

Kyntäjä sanoo, että työsuojelu- ja terveysviranomaisilla on oltava riittävät resurssit ja valtuudet valvoa, että työolosuhteet ovat terveelliset ja turvalliset.

– Työnantajat on velvoitettava huolehtimaan siitä, että työntekijöillä on asialliset työolosuhteet, taukotilat ja asumisolosuhteet.