SAK: Nyt ei ole oikea aika jul­ki­sen ta­lou­den ta­sa­pai­not­ta­mi­sel­le

SAK toivoo budjettiriiheltä koronan jälkien korjaamiseen leikkausten sijaan määrärahoja. Keskusjärjestö esitteli toiveitaan syksyn budjettiriihelle työmarkkinaseminaarissa keskiviikkona.

Nyt ei ole talouspoliittisesti oikea aika julkisen talouden tasapainottamiselle, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoi SAK:n työmarkkinaseminaarissa keskiviikkona. Keskusjärjestö toi seminaarissa esiin toiveitaan syksyn budjettiriihen suhteen sekä otti kantaa ajankohtaisiin työmarkkinakeskusteluihin.

SAK asettaa koronaepidemian hoitamisen talouspolitiikan tärkeysjärjestyksessä ensimmäiseksi. Koronan akuuttien seurausten hoito, kuten työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen, elvytys ja yritystuet, tulee tärkeysjärjestyksessä tämän jälkeen.

Julkisen talouden kestävyys on SAK:n tärkeysjärjestyksessä kolmantena.

– Budjettipolitiikassa tuodaan esiin mielestäni perusteetonta huolta siitä, että velkaannutaan vastuuttomasti. Velkaantuminen tällaisessa tilanteessa on nimenomaan vastuullinen ja solidaarinen teko.

– Julkisen talouden kestävyys on tärkeä kysymys, mutta ei samalla tavalla akuutti kuin kriisin hoitaminen. Koronan aiheuttaman työttömyyden pitkittymistä ei voi enää neljän vuoden päästä korjata.

SAK peräänkuuluttaa, ettei työehtoja ja sosiaaliturvaa heikennettäisi epävarmojen talousnäkymien vuoksi. Suomen pankin johtaja Olli Rehn arvioi Helsingin Sanomien haastattelussa viime perjantaina, että työn hinta tulee Suomen Pankin kesäkuun ensi vuoden ennusteen perusteella Suomessa nousemaan ja kilpailukyky näin heikkenemään.

– Me emme tiedä, mihin talouden tilanne kehittyy. Näihin ennusteisiin liittyy todella suuria epävarmuuksia, ja siinä mielessä näillä tiedoilla ei ole syytä ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, että palkankorotuksia peruttaisiin tai työehtosopimuksia avattaisiin, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.

Työvoimapolitiikkaan tarvitaan SAK:n mukaan enemmän määrärahoja, kuin mitä valtiovarainministeriön budjettiesityksessä on. SAK:n laskelmien mukaan määrärahojen taso jää 46 miljoonaa euroa vajaaksi. SAK vaatii työmarkkinajärjestöjen esittämän työelämäohjelman rahoituksen palauttamista.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo kokouksen annista tiedotusvälineille.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo kokouksen annista tiedotusvälineille.

– Tarve työnvälitykselle ei ole kadonnut yhtään mihinkään, Kaukoranta sanoo.

SAK on huolissaan myös siitä, että budjettiesityksessä ammatillisesta koulutuksesta leikattaisiin yli 30 miljoonaa euroa verrattuna tähän vuoteen.

– Koulutukseen on panostettava korostetusti taantumassa, jolloin työmarkkinoiden imu on vähäisempi.

Lisäksi SAK kannustaa satsaamaan tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotukiin sekä julkisiin investointeihin. SAK harmittelee, että ensi vuoden osalta uudet rahoituspäätökset ovat valtiovarainministeriön budjettiesityksen perusteella jäämässä samalle tasolle kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa.

Yhtenä työllisyystoimena SAK esittää osa-aikatyömallia vuorotteluvapaan tilalle. SAK perustelee uutta mallia muun muassa sillä, että vuorotteluvapaan käyttäjien määrä on laskenut 20 000:sta 6 000:een vuodessa sen jälkeen, kun vuorotteluvapaata on supistettu.

– Mahdollisuudella vaikuttaa omaan työaikaan on positiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja työssä viihtymiseen, ja näin myös työn tehokkuuteen. Ikääntyneet ovat erityinen ryhmä tässä. Työn keventämisen työuran lopussa pitäisi olla mahdollista.

Elorannan mukaan SAK:n osa-aikatyömallilla voitaisiin lisätä työllisyyttä, pidentää työuria ja keventää työaikoja työuran loppupäässä.

Mallissa kokoaikatyössä olevalle annettaisiin oikeus osa-aikaistaa työtään 6–12 kuukaudeksi. Työaikaa voitaisiin lyhentää 40–60 prosenttiin kokoaikatyöstä. Työnantajan olisi palkattava tilalle työtön työnhakija vähintään osa-aikatyöhön. Molemmille maksettaisiin palkkaa ja työttömyyspäivärahaa soviteltuna.

SAK arvioi mallin tuovan 5000 lisätyöllistä vuodessa.