SAK:n, STTK:n ja Akavan hallitus ovat hyväksyneet kokouksissaan tänään Sipilän hallituksen torstaisen esityksen irtisanomiskiistan ratkaisuksi. Liitot haluavat esitystä käsiteltävän jatkossa kolmikantaisesti.
Torstaina hallitus esitteli pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johdolla muokatun version kohutusta irtisanomislaista keskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan puheenjohtajille.
Kompromissiehdotuksessaan hallitus on poistamassa yrityksen työntekijärajaukset kokonaan. Ehdotuksen mukaan irtisanomisperusteita arvioitaessa olisi otettava huomioon yrityksen työntekijämäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet.
Hallitus esitti myös karenssiajan lyhentämistä nykyisestä 90 päivästä 60 päivään silloin, kun työnantaja on päättänyt työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä. Hallitus lupasi muuttaa myös aktiivimallia.
– Akavan hallitus päätti hyväksyä ratkaisuehdotuksen yksimielisesti edellyttäen, että lain jatkovalmistelu tehdään kolmikantaisesti. Työmarkkinoille syntynyt epäluottamus ei ole ollut kenenkään etu. On erittäin tärkeää, että voimme nyt yhdessä keskittyä työllisyysasteen vahvistamiseen ja työmarkkinoiden toimivuuden palauttamiseen, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder tiedotteessa.
Hän on vakuuttunut, että lopputulos tulevissa uudistuksissa on parempi, kun valmistelu tehdään yhdessä.
– Useita viikkoja kestänyt riita olisi ratkaistu nopeammin, jos maan hallitus olisi hakenut ratkaisua työmarkkinajärjestöjen kanssa alusta alkaen, Fjäder jatkaa.
Kuluvalla hallituskaudella iso uudistus on ollut kilpailukyvyn turvannut kiky-sopimus.
– Kuulemme jatkuvasti kritiikkiä, että emme halua tehdä uudistuksia. Työmarkkinajärjestöt ovat tehneet kipeitä päätöksiä ja leikkauksia. Koemme, että olemme hoitaneet vastuullisesti tehtäväämme Suomen uudistamiseksi, Fjärder toteaa.
STTK myötämielinen esitykselle
STTK:n hallitus kävi perjantai-iltapäivän kokouksessaan perusteellisen keskustelun Sipilän hallituksen kompromissiesityksestä, kertoi STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kokouksen jälkeen.
– Esitys antaa edellytykset keskeyttää työtaistelutoimet, Palola totesi painottaen sanaa keskeyttää.
STTK esittää, kuten Akava ja SAK, että irtisanomislain jatkovalmistelua käsiteltäisiin kolmikantaisesti eli yhdessä keskusjärjestöjen kanssa.
Palola kuitenkin totesi, että STTK:n hallitus teki päätöksensä itsenäisesti.
– Olemmehan olleet koko ajan yhteisessä rintamassa, ja kaikilla keskusjärjestöillä on ollut samanlaiset perusteet, Palola sanoi.
Hän painotti myös, että Sipilän hallituksen esitys antoi edellytykset keskeyttää, ei lopettaa työtaistelutoimet. Liitot päättävät lopettamisesta itsenäisesti.
Palola kertoi, että STTK vaati jo torstaina nähdä kompromissipykälien perusteet, mutta perusteita ei lyhyen aikataulun vuoksi ollut mahdollista saada. Sen sijaan palkansaajajärjestöille toimitettiin perjantaina puolilta päivin asiasta, mikä ei kuitenkaan STTK:ssa tyydyttänyt.
Vaillinaisten lakiperusteiden vuoksi esitys tulisikin valmistella työmarkkinajärjestöjen kesken. Itse lakipykälät ovat Palolan mukaan kohtalaisella tolalla.
– Voimme tuoda meidän näkemyksemme heti esiin, Palola sanoi perustellen valmistelua.
Eniten STTK:ta huolettaa se, miten varsinkin henkilöperusteista irtisanomista sovellettaisiin myöhemmin tuomioistuimissa.
Perjantai-iltapäivänä Palola sanoi toivovansa, että maan hallitus antaisi vastauksensa omalle vastaantulolleen.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ssa on noin 505 000 jäsentä 16 jäsenliitosta.
STTK:lainen toimihenkilöliitto Erto katsoo, että hallituksen esitys irtisanomiskiistan ratkaisemiseksi ei ole vielä riittävän selkeä. Erton hallitus valmistautuu mahdollisiin työtaistelutoimenpiteisiin, jos neuvotteluratkaisua ei synny.
Esityksen sisällöstä tehdään lisäselvityksiä. Työtaistelutoimien suunnittelua jatketaan, jos selvityksissä ilmenee, ettei esitystä voida hyväksyä.
Ennen mahdollisen lakkopäätöksen tekemistä Erto järjestää jäsenkyselyn.
Myös SAK myötämielinen
Sipilän hallituksen kompromissiesitys antaa mahdollisuuden keskeyttää työtaistelutoimet, totesi Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta keskusjärjestön perjantai-iltapäivän kokouksen jälkeen.
SAK edellyttää STTK:n ja Akavan tavoin, että työsopimuslain jatkovalmistelut tehdään yhdessä työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kesken eli kolmikantaisesti.
– SAK:n eri jäsenliitot käsittelevät tätä vielä omissa hallinnoissaan. Liittojen hallitukset ovat tehneet päätökset työtaistelutoimista ja siellä ne voidaan myös purkaa, Eloranta sanoi.
Erityisesti SAK:hon kuuluvat liitot ovat päättäneet työtaistelutoimista.
Pääministeri Sipilä on todennut, että liitot ovat työtaistelutoimilla ampuneet tykillä kärpästä.
– Olemme hyvissä ajoin keväällä ilmoittaneet hallitukselle, että tätä ei kannattaisi viedä eteenpäin. Minkäänlaista yhteistä valmistelua ei ole ollut. Irtisanomissuojaan koskeminen on varsin keskeinen osa työlainsäädäntöä. Sen takia tässä ollaan oltu kohtalaisen voimakkaasti liikkeellä. Viimeinen kivi kuormassa, joita on kasattu palkansaajien reppuun, saattoi olla liikaa.
Elorannan mukaan nyt puhutaan kuitenkin työtaistelutoimien keskeyttämisen mahdollisuudesta. Sitä hän ei lupaa, että vastaisuudessa ei vielä tulisi uusia työtaistelutoimia.
– Meillä ei ole vielä riittävästi informaatiota. Me emme tiedä, minkälaisia ovat lain perustelut.
Elorannan mukaan pitää varmistaa, että lain perustelua ei muotoilla niin, että irtisanomisen kynnys pienissä yrityksissä muodostuu liian alhaiseksi.
– Ensin pitää kuulla, miten hallitus aikoo valmistelua jatkaa. Jatketaanko tätä työsopimuslain perusteluiden valmistelua kolmikantaisesti vai ei? Kun se tiedetään, otetaan kantaa.
– Olemme tietysti puhuneet jatkuvasti kolmikannan puolesta. Ei sen takia, että ay-liike pääsisi pöytiin, vaan meillä on työelämän osaamista ja asiantuntemusta. Ehkä tällaisilta yhteentörmäyksiltä ja epäselvyyksiltä voitaisiin silloin välttyä.
Aktiivimallin perusfilosofia ei SAK:lle edelleenkään sovi
Irtisanomispykälien lisäksi hallitus lupasi kompromissiesityksessään muuttaa myös aktiivimallia.
– Molemmat aktiivimallit ovat hiertäneet paljon. Erityisesti aktiivimalli 1:stä emme vieläkään hyväksy. Jos lavennetaan perusteita, joilla työtön työnhakija voi osoittaa aktiivisuutensa, se on hyvä asia. Perusfilosofia ei meille kuitenkaan käy, Eloranta sanoi.
– Aktiivisen työnhaun malli taas siirtyy eteenpäin, kun maakunnatkin siirtyvät.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK edustaa yli 900 000 suomalaista 18 ammattiliitossa.