Kirkko: Oulun tuo­mio­ro­vas­ti Satu Saa­ri­nen: Samaa su­ku­puol­ta olevien vih­ki­mi­sen aika on nyt

Vanhat kuvat: Nuo­ri­so­muo­ti innosti 2010-lu­vun Oulussa

Yrittäjän tarina: Ou­lu­lai­nen Risto Hoik­ka­nie­mi vastasi pu­he­luun, joka johti kon­kurs­siin ja mil­joo­na­vel­koi­hin

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Sähkön, vael­lus­ka­lo­jen ja vedyn tuo­tan­to Ke­mi­jo­ki­laak­sos­sa

Uusiutuvaa sähköä tuotetaan tuulella, auringolla ja vedellä. Ydinvoimalla saadaan myös hiiletöntä sähköä.

Tuulen ja aurinkosähkön tuotannot kasvavat vauhdilla. Vesivoiman lisääminenkin on mahdollista, mutta tämä herättää runsaasti ristiriitaisia ajatuksia. Vesivoimalla on tuhottu kokonaisia ekosysteemeitä. Virtavesien monikäyttöä ei ole juurikaan kehitetty.

Ounasjoesta saataisiin energiaa 900 gigawattituntia kymmenellä voimalalla ja kahdella tekojärvellä. Joki on kuitenkin rauhoitettu erityislailla 1983.

Vuotoksen altaalla on monta nimeä, kuten Kemihaaran allas ja Kemijoen monitoimiallas. Allas olisi pinta-alaltaan 237 neliökilometriä, eli Kemijärven kokoinen, teholtaan 37 megawattia. Energiaa saataisiin 300–400 GWh (Isohaaran verran) ja säätövoimaa 300 MW. Valtioneuvosto hylkäsi allashankkeen 2018.

Sierilä on näistä hankkeista pienin.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.