Rikosepäilyt: Haa­pa­jär­ven kär­ki­po­lii­tik­koa epäil­tiin myös tör­keäs­tä vir­ka­ri­kok­ses­ta

Asuntomurrot: Oulussa mur­tau­dut­tiin aamulla oma­ko­ti­ta­loon Kor­ven­ky­läs­sä

Luitko jo tämän: Kem­pe­lees­sä ke­hi­tet­ty deit­ti­so­vel­lus menee suoraan asiaan

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan – tutustu ja hae tästä

Pääkirjoitus

Sähkön mark­ki­na­hin­nois­sa pitää olla jokin tolkku – tar­vi­taan lisää tuo­tan­toa ja hin­ta­me­ka­nis­min säätöjä

Sähkön hinnan raju nousu tempaisi monen suomalaistalouden asumiskustannukset tappiin vuonna 2022. Viime vuosi oli jo helpompi: sähkön keskihinta vajosi 64 prosenttia edellisvuodesta.

Tämän vuoden alku on taas osoittanut karvaasti, ettei riskien aika ole ohi. Viime perjantaina pörssisähkön hinta ampui ennennäkemättömiin korkeuksiin.

Kalleimman tunnin aikana hinta oli 2,35 euroa kilowattitunnilta. Sähkösaunojaa hikoilutti  jo tieto nautinnon hinnasta.

Säästövalistajien neuvoille, vakaville ja leikillisille, oli kysyntää. Some-palstoilla ehdotettiin tuikkukynttilöiden suurpaketin ostoa kotia lämmittämään tai päivän viettämistä uimahallissa, jossa saunominen kuuluu pääsylipun hintaan.

Sähkömittarin valot ovat viime päivinä vilkkuneet kiivaasti.
Sähkömittarin valot ovat viime päivinä vilkkuneet kiivaasti.
Kuva: Veli-Jukka Mustajärvi

Koko kansaa ravistelevasta ongelmasta ei tosin ole kyse. Hintapiikki iski niihin talouksiin ja yrityksiin, jotka ovat tilanneet pörssihintaista sähköä.

Joukko on kuitenkin suuri, satojentuhansien tilaajien kokoinen, sillä maan kaikista sähkösopimuksista jo noin kolmannes perustuu pörssisähköön.

Onko tätä joukkoa höynäytetty?

Ei siinä mielessä, että pörssisähkön hintaan liittyy voimakaskin vaihtelu, ja sähkösopimusta tekevän kuuluu se riski tuntea.

Vielä ei myöskään voi sanoa, mikä sopimusmalli on tänä vuonna edullisin: toistaiseksi voimassa oleva, vuoden tai parin määräaikainen vai pörssisähköön perustuva.

Omakotiasuja voi nyt tehdä kahden vuoden määräaikaisen sopimuksen vajaan 10 sentin kilowattituntihinnalla. Kuukausimaksut ovat ennustettavissa, mutta vasta tulevaisuus näyttää, onko sopimus edullinen.

Monen asiantuntija-arvion mukaan sähkön yleinen hintataso Suomessa on laskemaan päin. Pörssisähkö tapaa osan vuodesta maksaa vain muutaman sentin kilowattitunnilta.


Markkinamekanismi on kaikkiaan järkevä tapa ohjata sähkömarkkinoita. Kun sähköä on kallista tuottaa, se maksaa asiakkaalle enemmän, ja sitä kannattaa kuluttaa vähemmän.

Vaikka taustalla oli nyt kireä pakkanen ja muutaman voimalan vikaantuminen, hintapomppu oli kohtuuton. Se osoitti, että sähkön tuotantoa on meillä yhä liian vähän. Suomi olisi ollut pulassa ilman Ruotsin apuja.

Tuulivoimaa on tulossa merkittävästi lisää, mutta tarvitaan myös tasaisen varmaa tuotantoa etenkin kun sähkön tarve kasvaa koko ajan. Todennäköisesti keskustelu lisäydinvoimasta saa vauhtia.

On harmillista, ettei yksikään niin sanottu pumppuvoimalahanke ole noussut liikkeelle. Edullisen sähkön aikana varastoitu energia viistäisi hintahuippuja alemmiksi.

Nopeasti purevia keinoja piikkien taittamiseen pitää miettiä. Nykyinen markkinamekanismi kaipaa säätöjä. Orpon hallitukselta on lupa odottaa toimia.