Nuorten taloudelliset huolet ovat lisääntyneet, ja se on osaltaan heikentänyt nuorten tulevaisuudenuskoa. Samalla yhteiskuntana odotamme nuorten kouluttautuvan, työllistyvän, perustavan perheitä ja rakentavan tulevaisuuden Suomea. Nämä tavoitteet on vaikea saavuttaa, jos tulevaisuus näyttäytyy lähtökohtaisesti epävarmana. Tarvitsemme keinoja, joilla vahvistamme nuorten taloudellista turvaa ja mahdollisuuksia etsiä ja löytää oma polkunsa.
Tähän tarpeeseen Finanssialan esittämä Lapsen Säästöstartti on tervetullut avaus. Nuorten taloudellisen turvan vahvistamiseen tarvitaan kuitenkin kolme toisiaan täydentävää keinoa: yhteiskunnan tarjoama alkupääoma, mahdollisuus kartuttaa säästöjä pienin askelin sekä verotus, joka kannustaa myös läheisiä rakentamaan lapsen tulevaisuutta.
Finanssialan ehdotuksen mukaan säästöstarttiin kuuluisi valtion luovuttama alkupääoma (esimerkiksi 300 euroa jokaiselle syntyvälle lapselle), johon voisi tehdä lisäsijoituksia. Täysi-ikäistyessään nuori voisi käyttää kertyneet varat esimerkiksi opintoihin, asumiseen tai muihin itsenäisen elämän alkuvaiheen tarpeisiin.
Jokaiselle lapselle annettava alkupääoma vahvistaisi taloudellista yhdenvertaisuutta ja toimisi kannustimena etenkin sellaisille perheille, joille sijoittaminen ei ole entuudestaan tuttua. Kertasijoitusta merkittävämpi vaikutus syntyy, kun säästäminen muuttuu tavaksi. Samalla lapselle ja nuorella on mahdollisuus kiinnostua ja siten oppia tärkeitä taloustaitoja, joista on hyötyä myös aikuisena.
Aika on vastasyntyneen puolella. Pitkä sijoitusaika tekee pienistäkin summista merkittäviä. Kun valtion antaman alkupääoman lisäksi säästää esimerkiksi osan tai koko lapsilisän, ehtii täysi-ikäisyyteen mennessä kertyä iso säästösumma.
Kun säästäminen alkaa heti syntymästä, korkoa korolle -ilmiö ehtii tehdä työtään lähes kahden vuosikymmenen ajan. Jos 300 euron alkupääoman lisäksi säästäisi 50 euroa kuukaudessa 18 vuoden ajan, olisi säästöjä kertynyt kuuden prosentin vuosituotolla 18 vuoden jälkeen vajaa 20 000 euroa, josta sijoitettu pääoma 11 100 euroa ja tuotto hieman vajaa 9 000 euroa.
Lapsen Säästöstartti tarjoaisi myös isovanhemmille ja muille läheisille nykyistä paremmat mahdollisuudet lahjoittaa pitkäjänteisesti lapselle varoja tulevaisuuden rakentamiseen. Tätä tukevat myös tämän vuoden alusta voimaan tulleet perintö- ja lahjaverotusten uudistukset.
Olennaista on, että alaikäisen varallisuuden karttuminen ei saa heikentää perheen oikeutta sosiaalietuuksiin. Kyse ei saa olla hyvinvointivaltion rakenteita murentavasta, vaan niitä täydentävästä mekanismista. Säästöstartti, kuukausisäästäminen ja tarkoituksenmukainen perintö- ja lahjaverotus muodostaisivat yhdessä kokonaisuuden, joka vahvistaisi lasten taloudellista turvaa syntymästä lähtien läpi lapsuuden ja nuoruuden.
Lapselle säästäminen ja sen edellytysten parantaminen eivät ole vain eurojen kartuttamista lapsen sijoituksiin. Ne ovat ennen kaikkea konkreettisia tekoja nuorten näköalattomuutta vastaan, heidän tulevaisuudenuskonsa vahvistamiseksi. Se on paitsi nuorten itsensä myös meidän kaikkien muiden etu.
Sari Köykkä
kuluttaja-asiakkaista vastaava johtaja, Varallisuudenhoito, S-Pankki