Technopoliksen Smarthouse-auditoriossa Elektoniikkatiellä pidettiin eilen pörssiyhtiö Lehto Groupin yhtiökokous.
Yhtiökokoukset tapaavat olla osakkeenomistajille mukava päivä, joka huipentuu voitonjakoon eli osingoista päättämiseen.
Nyt ei ollut aihetta hirmu pirskeisiin. Pari viime vuotta ovat olleet vaikeita kempeleläisyhtiölle.
Tänä keväänä osakkeenomistajat ovat saaneet siipeensä laajemminkin kuin mitä yleinen kurssisukellus kertoo.
Osingot on peruttu tai osingonjakopäätöstä on siirretty koronaviruksen vuoksi:
Eivät ne osingot tähän aikaan kovin hyvin sovi, on kuultu presidentti Sauli Niinistön moraalisena kannanottona.
Yhtiöiden maksamat osingot eivät ole yksiselitteinen asia, eivätkä pienen piirin bisnestä.
Valtio ensiksikin ottaa osingoista veronsa, normikeväänä lähes miljardin. Valtio saa osinkotuloja myös suoraan: Fortumista lähes puoli miljardia ja Sammostakin sata miljoonaa.
Yksityishenkilöiden saama osinkopotti on verojen jälkeen puolitoista miljardia. Osingot ovat tärkeitä myös monille yleishyödyllisille tahoille.
Oma lukunsa ovat ay-liike, eläkevakuuttajat ja suomalaisten laajasti omistamat rahastot, jotka saavat osinkonsa puhtaana käteen.
Osingot ovat yhtiön edellisvuoden tuloksestaan maksama palkka osakkeenomistajilleen. Ne ovat rahansiirto omistajan taskusta toiseen, mistä valtio vielä pääsee osille.
Kyse on myös yhtiön taloudellisesta ja toiminnallisesta tilanteesta.
Jos yhtiö ei ole siinä onnistunut, yhtiö päättää nollaosingosta kuten Lehto Group.
Jos yhtiö on onnistunut ja voi maksaa osinkoja, niin keneltä ne ovat oikeasti pois edes nyt, tavanomaistakin suurempaa yhteistä huolenpitoa ja vastuullisuutta edellyttävänä aikana?
Voisiko Niinistö sittenkin ajatella, että yhtiö kuin yhtiö jakakoon tänäkin vuonna osinkoja omistajilleen, jos se pärjää ilman valtion korona-ajan tukitoimia?