Väkivaltaisen rikollisjärjestön United Brotherhoodin (UB) lakkauttamisvaatimuksen pääkäsittely alkoi maanantaina oikeudessa koronaepidemian aiheuttamien viivästysten jälkeen.
Poliisihallitus vaatii syyttäjän johdolla UB-jengiä ja suoraan sen käskyvallassa toimivaa alaosastoa Bad Unionia pysyvästi kielletyiksi yhteiskunnalle haitallisen ja vaarallisen toiminnan takia.
Poliisihallitus ja erikoissyyttäjä Anna-Riikka Ruuth ovat nimenneet lakkautuskanteeseen vastaajaksi UB-jengin johtajana pitämänsä Tero Holopaisen. Holopainen kiistää olevansa jengin johtaja.
UB puolestaan kertoi julkisuudessa pari päivää ennen lakkautusoikeudenkäynnin valmisteluistuntoa tammikuussa, että se on lakkauttanut itse itsensä. Jengin ajatuksena oli, etteivät viranomaiset voisi lakkauttaa jo kerran lopetettua toimintaa.
Näistä seikoista huolimatta sekä Holopainen että UB vastustavat sitkeästi jengin virallista lakkauttamista.
UB vetoaa muun muassa siihen, ettei siihen voida soveltaa yhdistyslakia, koska se ei ole oman näkemyksensä mukaan aatteellinen yhdistys.
– Aate ei voi olla se, että jossakin vanhassa nettiosoitteessa lukee jotakin vankilassa olevien tukemisesta. Viranomaisvastaisuus ilmenee usein mielipiteenä ja mielipiteenvapaus on meillä länsimaissa kuitenkin edelleen perustuslailla turvattu oikeus, Holopaisen avustaja, OTM Ilkka Ukkonen totesi oikeudessa.
Poliisihallitus muistutti, ettei rikollisjärjestö tarvitse toimiakseen muodollista organisaatiota tai siitä, millaisia lausumia järjestö antaa asiasta julkisuudessa. Merkitystä on vain sillä, miten ryhmä toimii tosiasiallisesti.
Poliisihallituksen ja syyttäjän mukaan UB on jatkanut toimintaansa myös lakkautusilmoituksensa jälkeen.
Suomen vaarallisin rikollisjärjestö
UB on valtakunnallinen järjestäytynyt rikollisjärjestö. Se perustettiin vuonna 2010.
Vuonna 2016 UB:n alle perustettiin alajengi BU, joka toimii suoraan UB:n alaisuudessa. BU:lla ei ole omaa johtajaa.
Keskusrikospoliisi luokitteli UB:n vuosia sitten Suomen väkivaltaisimmaksi ja vaarallisimmaksi rikollisjengiksi. Vuonna 2010 perustetun jengin tavaramerkkiin kuuluu esimerkiksi ylimitoitettu väkivalta, joka on kohdistunut usein tavallisiin ihmisiin.
Jengin jäsenet ovat syyllistyneet huomattavan usein kiristys-, huumausaine-, ampuma-ase- ja väkivaltarikoksiin. Valtaosa UB-jengiläisistä istuu vankilassa.
UB-oikeudenkäynti on jatkoa poliisin tavoitteelle puuttua yhteiskunnalle haitallisten ryhmittymien toimintaan hallinnollisin keinoin.
Nyt alkaneessa oikeudenkäynnissä kyse on ennakkotapauksesta, jolla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia. Viranomaiset eivät ole aiemmin yrittäneet lakkauttaa järjestäytynyttä rikollisjärjestöä Suomessa.
Keskusrikospoliisi totesi Lännen Median jutussa tammikuussa, että jos UB:n kieltokanne menestyy oikeudessa, poliisi aikoo harkita myös muiden järjestäytyneiden rikollisryhmien toiminnan lopettamista samoin hallinnollisin keinoin.
Viime syyskuussa korkein oikeus (KKO) antoi ennakkoratkaisun vastaavasta tapauksesta. KKO kielsi äärioikeistolaisen ja rasistisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen toiminnan Poliisihallituksen vaatimuksesta.
Uusnatsijärjestöön liittyvissä väkivallanteoissa on kuollut yksi ihminen Suomessa. UB-jengiin verrattuna sen lain ja hyvien tapojen vastainen toiminta on tästä näkökulmasta ollut höyhensarjaa.
Jengikiellot ilmiö Euroopassa
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on varannut jutun käsittelylle kolme istuntopäivää tällä viikolla. Oikeudenkäynti järjestetään Porvoon käräjätalolla.
UB:n aikoo marssittaa oikeuden eteen lukuisia jengiläisiä kuultavaksi todistajina.
UB on ollut lakkautettu oikeuden väliaikaisella päätöksellä viime tammikuusta lähtien. Kielto tarkoittaa sitä, ettei jengi saa enää pitää kerhotiloja, kokoontua, käyttää tunnuksiaan kuten jengiliivejään tai harjoittaa muutakaan toimintaa.
Jutun käsittelyn piti alkaa viime keväänä, mutta koronaepidemian kiihtyminen siirsi käsittelyn syksyyn.
Kyse on ennakkotapauksesta, jolla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia. Keskusrikospoliisi totesi Lännen Median jutussa tammikuussa, että jos kieltokanne menestyy oikeudessa, poliisi aikoo harkita myös muiden järjestäytyneiden rikollisryhmien toiminnan lopettamista samoin hallinnollisin keinoin.
Jengikiellot ilmiö Euroopassa
Useat Euroopan maat yrittävät parhaillaan nujertaa rikollisia liivijengejä toimintakielloilla. Syynä ovat rikollisjengien määrän lisääntyminen ja voimistuminen sekä jengien väkivaltaisuudet.
Saksa kielsi ensimmäisen rikollisjärjestön tiettävästi jo 1980-luvulla. Sen jälkeen Saksan eri osavaltiot ja kaupungit ovat määränneet useita rikollisjengejä kielletyiksi.
Nykyisen jengikieltoilmiön aloitti Alankomaat vuonna 2015. Tuolloin maan viranomaiset saivat tarpeekseen jatkuvasti röyhkeämmäksi käyvistä rikollisryhmistä, joiden yhteenotot olivat vyöryneet tavallisten ihmisten keskuuteen julkisille paikoille kuten ravintoloihin ja hotelleihin.
Alankomaat kävi ensimmäisenä Bandidos MC:n kimppuun ja vaati pian myös Helvetin Enkeleiden, Saturdarah MC:n, No Surrenderin ja Caloh Wagonin kieltämistä.
Pian esimerkkiä seurasivat muutkin Euroopan maat. Jengikieltoja on määrätty tähän mennessä ainakin Saksassa, Alankomaissa, Tanskassa ja Suomessa. Oikeusprosessi on valmisteilla Portugalissa.
Tiettävästi myös Norja pyrkii mahdollistamaan parhaillaan jengien kieltämisen ja Ruotsissa asiasta on käyty keskusteluja.
Jengit vastustavat
Järjestäytyneet rikollisryhmät vastustavat voimakkaasti viranomaisten niiden toimintaan kohdistamia rajoitusyrityksiä. Tämä näkyy maailmalla esimerkiksi lukemattomina oikeudenkäynteinä, joiden avulla jengit yrittävät kumota viranomaisten päätöksiä ja lakeja.
Monissa maissa järjestäytyneet rikollisryhmät ovat myös onnistuneet hidastamaan rajoitusten etenemistä.
Medialähteiden mukaan Saksassa eräällä alueella vastaava kepulointi kääntyi korkeammassa oikeusasteessa rikollisjärjestö Helvetin Enkeleitä vastaan. Tuomari hylkäsi jengin kieltopäätöstä koskevan valituksen ilmoittaen, etteivät ne, joita ei enää ole olemassa, voi valittaa.
23.11. kello 10.40: Uutista päivitetty uusilla tiedoilla. Vaihdettu kuvia tuoreisiin kuviin oikeudesta.