Yleisurheilu: Mün­che­nin EM-päi­vä­kir­ja: Kaksi co­la­juo­maa? 13 euroa, bitte

Ruotsin so­siaa­li­de­mo­kraa­tit näyt­ti­vät vihreää valoa Na­to-jä­se­nyy­del­le, mutta eivät halua ydin­asei­ta tai tu­ki­koh­tia

Pääministeri Anderssonin mukaan Nato on paras ratkaisu ruotsalaisten turvallisuuden kannalta. Professori Åsa von Schoultz hämmästelee, kuinka nopeasti ja kivuttomasti suuri muutos on Ruotsissa tapahtunut.

Tukholma/Helsinki
Pääministeri Magdalena Andersson puhui puolueensa Nato-päätöksestä tiedotustilaisuudessa sunnuntaina 15. toukokuuta.
Pääministeri Magdalena Andersson puhui puolueensa Nato-päätöksestä tiedotustilaisuudessa sunnuntaina 15. toukokuuta.
Kuva: Fredrik Persson

Ruotsin sosiaalidemokraattien puoluehallitus tiedotti sunnuntai-iltana puolueen kannattavan Nato-jäsenyyden hakemista.

Tiedotteessa myös todettiin puolueen pyrkivän vaikuttamaan siihen, että jos Nato jäsenyyden hyväksyy, Ruotsi esittää yksipuolisesti varaumat ydinaseiden tai ulkomaisten tukikohtien sijoittamista vastaan. Suomi ei ole tehnyt omissa Nato-ilmoituksissaan vastaavia varaumia.

Pääministeri Magdalena Andersson perusteli sosiaalidemokraattien päätöstä muun muassa historiallisilla siteillä ja yhteistyöllä Suomen kanssa. Jos Ruotsi jäisi Itämeren alueella yksin Naton ulkopuolelle, olisi maa paljon aiempaa haavoittuvampi.

– Liittyminen Natoon on parasta Ruotsin ja ruotsalaisten turvallisuuden kannalta, Andersson tiivisti.

Hänen mukaansa Suomi ei voinut liittyä Natoon kun liittokunta perustettiin (1949), mikä olisi yksi monista syistä sille, että Ruotsikin jäi ulkopuolelle. Pääministerin mukaan tiivistynyt puolustusyhteistyö Suomen kanssa kärsisi, jos vain Suomi olisi Natossa.

– Se ei olisi kestävä tai realistinen ratkaisu, arvioi puolustusministeri Peter Hultqvist.

Pääministeri Andersson ei ainakaan vielä vahvistanut, että Ruotsi ja Suomi olisivat päättäneet hakea jäsenyyttä täysin samanaikaisesti, mutta piti maiden yhtäaikaista liittymistä Natoon tärkeänä.

Virallinen päätös valtiopäiväkeskustelun jälkeen

Anderssonin mukaan sotilaallinen liittoutumattomuus on palvellut Ruotsia tähän saakka hyvin 200 vuotta, mutta ei tee sitä enää nykyisessä tilanteessa.

– Tällaista päätöstä ei tehdä kevyesti, mutta meidän täytyy suhtautua todellisuuteen sellaisena kuin sen näemme, Andersson sanoi.

Puoluehallitus ei ollut Nato-kysymyksessä täysin yksimielinen, mutta Anderssonin mukaan "erittäin suuri enemmistö" oli jäsenyyden kannalla. Jäsenyyttä vastustavat edelleen muun muassa puolueen nuoriso- ja naisjärjestö.

Pääministerin mukaan seuraavaksi hän haluaa varmistaa jäsenyyshakemukselle riittävän tuen valtiopäivien keskustelussa maanantaina, minkä jälkeen hallitus on valmis tekemään muodollisen päätöksen.

"Suomen päätöksen ajoitus ei sattumaa"

Ruotsin sosiaalidemokraatit ovat vuosikymmeniä pitäneet itseään ja maataan jonkinlaisena maailman omanatuntona ja muista maista poikkeavana puolueettomana rauhanvälittäjänä, kuvailee valtio-opin professori Åsa von Schoultz Helsingin yliopistosta. Nyt tämä pitkä linja on katkeamassa tapahtumiin yhden kevään aikana.

– Ainakin minä olen ollut hämmästynyt siitä, että kaikki on lopulta sujunut niin nopeasti ja kivuttomasti, von Schoultz sanoo.

Hänen mukaansa on aivan selvää, että asiat eivät olisi edenneet länsinaapurissa niin kuin etenivät, ellei Suomi olisi mennyt edeltä ja toiminut niin voimakkaasti ja selkeästi. Tästä nähtiin osoitus myös sunnuntaina, kun Suomen valtiojohto ilmoitti virallisesti Nato-jäsenyyden hakemisesta vain paria tuntia ennen Ruotsin sosiaalidemokraattien puoluehallituksen kokousta.

– Tämä ei ollut mikään sattuma, vaan äärimmäisen taitavasti ajoitettu, von Schoultz pohtii.

Häin ei odota Ruotsiin pitkää jälkipyykkiä tai riitelyä enää Nato-hakemuksen jälkeen.

– Kyllä tästä varmaan vielä kesälomiin asti puhutaan, mutta yllättyisin, jos Nato nousisi merkittäväksi vaaliteemaksi syksyllä, von Schoultz sanoo.