Teräsvalmistaja SSAB ilmoitti rakentavansa fossiilittomaan terästehtaan Luulajaan. Raahe välkkyi kilpailijana tulevaisuuden tuotantolaitoksen sijoituspaikaksi, mutta nyt 4,5 miljardin suurinvestointi meni Pohjois-Ruotsiin.
Päätös on iso tappio Raahelle ja Pohjois-Suomelle. Sitä se on koko maalle, sillä uuteen teknologiaan perustuva SSAB:n terästehdas olisi ollut lupaavin vihreän siirtymän teollinen investointi Suomeen.
Kansainvälinen pörssiyhtiö SSAB kertoo päätyneensä Raahen sijasta Luulajaan pitkän tähtäimen liiketoiminnallisista syistä. Yhtiö ei halua investoida tässä vaiheessa Raahen tehtaaseen, koska laitteet siellä ovat parempia ja tehokkaampia kuin Luulajassa. Luulajan kehittäminen on yhtiölle kiireellisempää.
Lisäksi teräksen tuotantoa Ruotsissa voidaan uuden tehtaan ansiosta keskittää Luulajaan. Sama toimii jo nyt Raahen terästehtaan alueella. Oma merkityksensä päätökseen oli Ruotsin kotimarkkinoilla ja erityisesti autoteollisuudella, joka aikoo ryhtyä käyttämään fossiilivapaata terästä ensimmäisten joukossa.
SSAB:n Europaan osaston johtajan Olavi Huhtalan mukaan Suomen tämänhetkisillä poliittisilla lakoilla ei ollut mitään merkitystä yhtiön päätökseen, vaikka moni ehti tuoreeltaan valtiovarainministeri Riikka Purraa (ps.) myöten yksinkertaistamaan investointitappion Suomen lakkojen syyksi.
SSAB aikoo muuttaa terästuotantonsa fossiilivapaattomaksi vuoteen 2030 mennessä. Raahen terästehtaan vetypohjaisuutta ryhdyttiin suunnittelemaan nelisen vuotta sitten. Viime vuonna 2023 SSAB päätti muuttaa Oxelösundin terästehtaansa Tukholman eteläpuolella ensimmäisenä fossiilittomaan tuotantoon.
Nyt Luulajan investointipäätöksen yhteydessä SSAB:n johto kertoi, että Raahen terästehtaan muutos on sitten joskus aikanaan "kolmas askel". Varmuutta tällä hetkellä ei ole, ehtiikö Raahen investointi valmistua vuoteen 2030.
Raahen tehdas sai vastikään maaliskuussa Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta ympäristöluvan tuotantoteknologian muutokselle. Luvissa oltiin ainakin siltä osin Ruotsia edellä, sillä Luulajassa ympäristölupaa uudelle tehtaalle odotetaan vasta tämän vuoden lopulla. Raahen on katsottu olleen Ruotsia edellä myös tehtaan tarvitseman puhtaan energian saantimahdollisuuksissa.
SSAB laskee vähentävänsä Luulajan uudella tehtaalla Ruotsin hiilidioksidipäästöjä seitsemän prosenttia eli saman verran kuin Raahen terästehtaan arvioidaan tuottavan kaikista Suomen hiilidioksidipäästöistä.
Edellinen Sanna Marinin (sd.) hallitus reagoi terästeollisuuden uuteen tilanteeseen, kun se syksyllä 2021 siirsi valtion SSAB-omistuksen strategisista syistä valtioneuvoston kanslian ohjaukseen. Jotta vihreä siirtymä ei junnaisi vain puheiden tasolla, tarvitaan Suomessa kehittävää ja investointeja vauhdittavaa teollisuuspolitiikkaa. Pohjois-Ruotsissa se näyttää onnistuvan.