Keikat: Lava ei kes­tä­nyt Dream Thea­te­ria Oulussa – keikka pe­rut­tiin viime het­kel­lä tur­val­li­suus­syis­tä

Mäkihyppyperheen tarina: Ou­lu­lai­set Heikki ja Annukka Hau­ta­mä­ki panivat kaiken peliin, jotta heidän lap­sen­sa saivat ta­voi­tel­la mä­ki­hyp­py­unel­miaan

Luitko jo tämän: Kai­vin­ko­ne­kus­ki Juho Pakasen työ­vi­deot roh­mua­vat mil­joo­nia näyt­tö­ker­to­ja somessa

Mainos: Tilaa Kaleva Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Ruotsi laa­jen­taa ase­vel­vol­li­suut­taan ja nostaa puo­lus­tus­me­no­jaan – aikoo te­hos­taa yh­teis­työ­tä Suomen kanssa

Puolustusmenot kasvatetaan 2 prosentin tasolle bkt:stä "niin nopeasti kuin mahdollista", kertoo valtiovarainministeri.

Ruotsissa aiempaa useampien nuorten on varauduttava asevelvollisuuden suorittamiseen jatkossa, kertoo maan pääministeri Magdalena Andersson.

– Tämä on sekä suuri että merkittävä askel maallemme. Minulle pääministerinä ensimmäinen ja viimeinen kysymys on se, mikä parhaiten palvelee Ruotsin ja sen kansan turvallisuutta, Andersson sanoi lehdistötilaisuudessa.

– Haluan sanoa tämän selkeästi: aiempaa useampien nuorten on valmistauduttava suorittamaan asevelvollisuus ja antamaan panoksensa sotilaalliseen puolustukseen, pääministeri jatkoi.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, Ruotsin pääministeri Madgalena Andersson ja Suomen pääministeri Sanna Marin viime viikon tapaamisessa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, Ruotsin pääministeri Madgalena Andersson ja Suomen pääministeri Sanna Marin viime viikon tapaamisessa.
Kuva: MAURI RATILAINEN

Hallitus ei kertonut vielä tarkkoja suunnitelmia siitä, kuinka suuri osa ikäluokista suorittaa jatkossa asepalveluksen. Lisäksi hallituksen mukaan puolustusmenoja kasvatetaan 2 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vielä ei kerrottu, millä aikataululla tälle tasolle noustaan.

– Se on tarpeen tehdä niin nopeasti kuin on käytännössä mahdollista, mutta sen on sujuttava vakaalla ja järjestelmällisellä tavalla, kertoo valtiovarainministeri Mikael Damberg.

Vuonna 2020 Ruotsin puolustusmenojen osuus bkt:stä oli 1,2 prosentin luokkaa, kertoo Statista-tilastopalvelu. Dambergin mukaan tavoitteen saavuttamiseksi puolustusvoimien budjettiin on ohjattava yli 40 miljardia kruunua eli noin 3,7 miljardia euroa lisää. Nykybudjetti on 70 miljardin eli noin 6,5 miljardin euron luokkaa.

Ruotsissa on ollut käytössä valikoiva asevelvollisuus sen jälkeen, kun maa palautti vuonna 2017 käytöstä aiemmin poistuneen asevelvollisuuden.

Vuonna 2018 Ruotsissa valittiin varusmiespalvelukseen noin 4 000 ihmistä vuonna 1999 syntyneiden ikäluokasta, kertoi yleisradioyhtiö SVT tuolloin.

Yhteistyötä erityisesti Suomen kanssa

Ruotsi aikoo tehostaa turvallisuuttaan myös syventämällä yhteistyötään muiden maiden kanssa – ennen kaikkea Suomen, kertoi puolustusministeri Peter Hultqvist. Lisäksi yhteistyötä tehostetaan sotilasliitto Naton, Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa.

Ruotsin päätöksessä merkille pantavaa on se, että kahden prosentin puolustusmenot bkt:stä ovat tavoite, jota sotilasliitto Nato vaatii jäsenmailtaan. Pääministerin mukaan tämänpäiväinen päätös ei kuitenkaan kerro lähentymisestä Naton kanssa.

– Teimme tämän päätöksen siksi, että näimme tarpeelliseksi vahvistaa ruotsalaista puolustusta, jotta voimme olla turvassa, Andersson sanoi.