Älvsbytalojen talomalli Katajatar, huoneistoala 146 m2, 5 h + k
Meidän nelikymppisten vanhemmat rakensivat omakotitalonsa pitkästä tavarasta. Se oli vallitseva tapa silloin 70-luvulla, kun talopaketteja tehtiin hyvin vähän.
Valmistalojen osalta tuolta ajalta muistuu mieleen vain yksi nimi, Älvsbyhus. Ainakin Pohjois-Suomessa näitä ruotsalaistaloja ja etenkin niiden nopeaa valmistumista ihmeteltiin 70-luvun lopun uusilla asuinalueilla.
Älvsbyhus on toimittanut puisia tilaelementtitaloja vuodesta 1960 lähtien. Vajaassa 50 vuodessa taloja on myyty yli 30 000 kappaletta Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa.
Ruotsalaistaloa myydään ja myös tehdään yhteispohjoismaisesti ja yksi tehdas sijaitsee Kauhajoella.
Meillä Älvsbytalona myytävä tuote on niin kutsuttu tilaelementtitalo, joka rakennetaan liki valmiiksi tehtaalla aina sähkö- ja LVI-asennuksia myöten. Ainoastaan sisämaalaus, tapetointi ja lattiamateriaalien asennus tehdään rakennuspaikalla.
Tilaelementit kuljetetaan erikoiskuljetuksena ja asennetaan nopeasti vakioperustuksien päälle. Talo on nopeasti asuttavassa kunnossa. Nettisivuilla Älvsbytaloa mainostetaan talona, jonka tekemiseen tarvitsee vain yhden sopimuksen.
Katajatar on L-mallinen talo ja Älvsbytalojen suurin yksikerroksinen talomalli. Huoneistoneliöitä on 146 ja ne on käytetty melko tehokkaasti. Talossa on viisi huonetta ja keittiö, eli tilaa on suuremmallekin perheelle.
Suomeen tehdyt ruotsalaistalot ovat pääosin olleet puolitoistakerroksisia. Katajatar poikkeaa malliltaan totutusta, mutta kyllä sen silti Älvsbyhusiksi tunnistaa.
Ilmeessä on jotain ruotsalaista, sitä joka pistää silmään länsinaapurissa liikkuessa. Vaikutelma syntyy ainakin pystylomalaudoituksesta, ikkunoiden pienehköstä koosta ja niiden sommittelusta sekä lyhyehköistä räystäistä.
Pohjaratkaisu on melko tyypillinen L-talolle. Merkillepantavaa on eteisen ja etenkin siihen liittyvän vaatesäilytysmahdollisuuden vähäisyys. Kodinhoitohuoneen ja saunaosaston sijainti yhden - työhuoneeksi nimetyn - huoneen takana vaikeuttaa kyseisen huoneen moninaiskäyttöä.
L-taloissa on tapana, että sisänurkan kohdalle jää vaikeasti hyödynnettävää tilaa. Niin Katajattaressakin, jossa tila liittyy keittiöön, mutta jäänee pääosin eteisen jatkoksi ja liikennetilaksi.
L-talo mahdollistaa vanhempien makuuhuoneen viemisen kauas muista makuuhuoneista.
Niin on tehty nytkin. Olohuoneen takana ollaan kaukana lasten makuuhuoneista, mikä sopinee parhaiten siihen ajanjaksoon, kun lapset eivät ole enää ihan pieniä. Toisaalta liiaksi kasvaessaan olohuoneessa öitä valvovat teinit saattavat pitää vanhempiakin valveilla.
Ikkunat ovat suomalaiseen normirakentamiseen verrattuna pieniä ja niitä on vähän. Esimerkiksi olohuoneessa on ikkunoita vain toiseen suuntaan. Se saattaa helpottaa kalustamista, mutta tekee tilasta sulkeutuneen.
Syynä suunnitteluratkaisuun ei voi olla edes pienelle tontille sopimisen edistäminen, koska viereisen makuuhuoneen ikkunat aukenevat samaan suuntaan. Saunan ja pesuhuoneen esittäminen ikkunattomina tuntuu ratkaisuna vähintäänkin oudolta.
Timo Jokelainen