Juvalaisen Ruoska-bändin jäsenet kiistävät olevansa synkkiä ihmisiä. "Me vaan lauleskellaan synkistä asioista", sanoo yhtyeen puhemies, rumpali Sami Karppinen.
"Poikabändi helvetistä" on tullut Suomen markkinoille tänä keväänä täydellä voimalla. Yhtye tavoittelee laajempaa yleisöä kuin pelkkiä metallimiehiä, vaikka raskas basso sekä rummut tömisevät pohjamutia myöten ja yhtyeen laulusolisti Patrik Mennander hypnotisoi miehisiin riitteihin.
Ruoska haluaa sanoutuu irti myös trendeistä.
"Teemme ainoastaan niitä tekstejä ja asioita, mitkä meitä miellyttävät", toteaa Sami.
Ruoskan Sami pitää yhtyeensä sointia uutena juttuna Suomessa. Yleisön joukossa on niin teknomiehiä, goottityttöjä kuin metallimiehiäkin, mutta myös niin kutsuttuja tavallisia ihmisiä.
"Erilaiset piirit ovat löytäneet meidän musiikkimme, mikä on hirmu hieno asia. Suuri osa kuuntelijoista on toki alle kaksikymppisiä, mutta myös kolmi-nelikymppiset tykkäävät meidän musiikistamme. Vanhemmat kattelee ja ajattelee sanoituksia ja nuoremmat diggailee meiningistä", Sami arvioi.
Lyriikat rustaa tällä haavaa bändin ulkopuolinen jäsen Jouni Kuokkanen Sodankylästä.
"Hänestä tuota synkkyyttä kumpuaa aika kovin, me senkun peesataan", kuvailee Sami.
Lahjakkaaksi luonnehdittu Kuokkanen muutti Etelä-Savoon Juvalle parisen vuotta sitten ja liittyi paikkakuntalaisten nuorten miesten joukkoon sulavasti.
"Ruoskan alkuperäisjäsenet ovat soittaneet yhdessä kakarasta lähtien", sanoo Sami.
Tuotenimellä Ruoska aloitettiin musiikkihommat vuonna 2001. Yhtyeen neljäs albumi Amortem ilmestyi kesäkuussa ja on edennyt listoilla aika hyvin.
Vaikka ruoskalaiset kulkevat omaa tietään, esikuviakin löytyy. Yksi parhaista on saksalainen Rammstein, jonka fasistiseksi väitetystä sanomasta pojat eivät ole kovin tietoisia, tai ainakin osin kiistävät sen. Toinen kova sana on Kiss.
Ruoskan faneille saattavat Suomessa kelvata myös Kotiteolllisuus sekä Timo Rautiainen ja Niskalaukaus.
