Ruo­ka­vi­ras­to: Ou­lu­joen ja Iijoen ve­sis­tö­alueil­la on todettu kalojen bak­tee­ri­tau­tia – ­vas­taa­vaa bak­tee­ria todettu Suomen si­sä­ve­sil­lä vain kerran aiemmin

Kirjolohet ovat herkimpiä bakteerin aiheuttamalle kalataudille.
Kirjolohet ovat herkimpiä bakteerin aiheuttamalle kalataudille.
Kuva: Anssi Jokiranta

Oulujoen ja Iijoen vesistöalueilla on todettu kalojen vakavaa bakteeritautia. Asiasta kertoo Ruokavirasto.

Yersinia ruckeri biotyyppi 2 -bakteeria on todettu kesän ja alkusyksyn aikana kahdella eri kalanviljelylaitoksella. Aiemmin bakteeria on todettu Suomen sisävesialueella vain kerran, kun sitä todettiin vuonna 2020 Kymijoen vesistössä.

Ruokaviraston mukaan biotyypin 2 aiheuttamaa yersinioosia todettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 2007. Ennen vuotta 2020 sitä oli todettu vain Suomen merialueilla ja pääosin Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla. Bakteeritauti on todennäköisesti levinnyt elävän kalan tuonnin mukana.

Ruokavirasto kertoo, että yersenia ruckeri on kalojen suolistobakteeri. Se aiheuttaa yersinioosin eli ERM-taudin. Se voi olla kaloilla yleisinfektiona krooninen tauti, joka aiheuttaa jatkuvaa matalaa kuolleisuutta.

Tauti voi puhjeta, jos sairaat kalat stressaantuvat esimerkiksi käsittelyn tai veden lämpötilan tai huonon veden laadun vuoksi. Myöhemmässä vaiheessa tauti aiheuttaa kaloille ihonalaisia verenvuotoja, silmien pullistumista, verenvuotoja sisäelimissä ja lihaksissa sekä pernan turvotusta ja haurastumista.

Ruokavirasto kertoo, että alttiimpia yersinioosille ovat kirjolohet. Kaikkein herkimpiä tartunnalle ovat 50–200 gramman painoiset kalat. Yersinioosia voidaan hoitaa rehuun sekoitetuilla antibiooteilla, mutta niiden teho on usein lyhytaikainen. Tautia vastaan on olemassa rokote.

Yersinioosi ei ole ihmiselle vaarallinen. Se kuuluu Ruokavirastolle ilmoitettaviin kalatauteihin.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä