Lukijalta

Runo lu­ki­jal­ta: Suomen suvea

Ylen kauniisti taas kukoistaa

Suomi sulo synnyinmaa.

Valon voima mielet valloittaa,

valkeiksi yötkin kirkastaa.

Aamun lämpöön unestansa

niitty herättää kukkiansa

ja varhain jo laulut lintusten

soivat kera kissankellojen.


Metsämme arvokkaat; vihreää kultaa

kuuset, koivut korkeiksi kasvattaa.

Marjamättäänsä kukkivat, tuuheat

sylinsä rauhaan houkuttavat.

Metsäpolkujen monet askeleet

siellä muistojen kullaksi maatuneet.


Taivaansinen pintaansa toistavat

nuo järvemme tuhannet puhtahat

ja säteet auringon aallokoilla

kesätuulessa leikkivät tähtein lailla.


Mikä suvinen onni on omistaa

tämä kaunehin, vapaa Isänmaa,

saada jalkansa paljaat vehreään

nurmennukkaan upottaa pehmeään.

Siiri Rautio

Oulu