Kapellimestari Aurinkoinen!
Se pystyy siihen, mihin ei mikään toinen:
Loihti jälleen sinfonian ihanaisen,
jolla selätti pimeyden painajaisen.
Riisui turkin niin kauniin valkoisen,
mutta puille niin raskaan ja talvisen.
Viherpeippo ja parvi tinttien
Nyt liittyvät repertuaariin.
Kuuset kuiskivat toisilleen rapisten,
Tuuli laulaa sointuviin kaariin.
Ja Auringon suuntaan kumarrellen
antaa valosta lämmöstä kiitoksen
koko metsäinen puiden joukko.
Poissa nyt pitkä pimeyden loukko.
Minä puiden lomitse hiihdellen
vuoden kiertoa miettimään ryhdyn:
Mysteeriä Auringon ihmetellen
kumarrukseen puiden nyt yhdyn!
Veikko Vaarala
Oulu