evakkotielle sotaorpona lähtemään,

vaistonnut äidin huolen, pelon ja tuskan,

sydämessä kantanut sodan muiston mustan,

kotimaatani osaan arvostaa,

sen vapautta, rauhaa rakastaa.

Saanhan ihailla kesäniittyä kukkivaa

syksyn kultaamaa, haapaa havisevaa,

talven hankea hopeisna hohtavaa,

kotikoivua kevääseen taas puhkeavaa.