Joskus siirtyili sivakka, survoi sauva säälimättä.

Kaapin päällä palkintoja, monet muistot mieluisatkin.

Pitemmälle pohtimatta, aioin ampaista lavulle,

Hiukkavaaraan haarukoiden, Ritaharjuun rehvastellen.

Löytyi liu’ut laatikosta, varastosta voijepurkit.

Kaivoin kaapista puvunkin, kilpa-asun arkistosta.

Tuote tehty istuvaksi, matteennahaksi nimetty.

Kovin keskeltä kiristi, hulmunnut ei hukkatila.

Liekö ruppi rasvoittunut, kupeet kyljystä keränny.

Ei ennen etuosasta, mahan muoto muljottanut.