Hymyilen lumisille koivuille
nauran talven harvalle valolle
tuskin maltan odottaa joulua.
Silloin sinä tulet,
et joulupukkina et tonttuna
vaan omana itsenäsi
varmaan ilosta ratkean,
kun näen sinun ovesta saapuvan
ja saat minut onnen neulalla ommella
ehyemmäksi kuin koskaan,
ja muistoissamme olemme ongella
lapsuutemme joella
koko sen yön ja ikuisuuden.