Vai ovatko teot sittenkin niitä tärkeitä tosiasioita, joiden perusteella teemme johtopäätöksiä? Miksi pidämme harkitsevuutta harmautena? Pelkkä näytösluontoinen esiintyminen ei ainakaan mielestäni anna vaikutelmaa hyvistä päätöksistä tai luo turvallisuudentunnetta.

Olemme ihmetelleet viime aikoina, miten valtavan ja kiihkeän kannattajajoukon voi saavuttaa valheilla ja solvauksilla jopa demokraattisessa valtiossa. Historiassahan näitä kansankiihottajia on toki ollut runsaasti. Miten vaarallista ja epäoikeudenmukaista onkaan, jos menemme mukaan tällaiseen kuplaan, uskoen häikäilemätöntä johtajaa, jolla saattaa olla usein vain oma etunsa kyseessä.