Mihin tahansa ympärillä katsoo, näkyy muotoja, iloisia värejä, tai klassisen valkoista ja beessiä. Tuolla taas lyijyn harmaata, mikä tuntuu olevan uusi muotiväri... ja ruusukuvioisia pöytiä, minimalistisia lamppuja. Ja kaiken keskellä poskisuudelmia, kivennäisvettä tai kuohuvaa lasissa, ammattiväki tapaa toisiaan ja kauppoja tehdään, jos onnistaa.
Vasta lauantaina tavallinen rahvas päästetään käytäville. Kyseessä ovat Tukholman huonekalumessut, jotka tänä vuonna täyttävät kokonaista 60 vuotta.
Juhlivaa messua on korostettu kunniavieraalla, maailmankuululla suunnittelija Arik Levylla, jonka käsistä on lähtöisin niin huonekaluja, vaatteita, kännyköitä, lamppuja kuin veistoksiakin. Messujen aulaan hän on suunnitellut käyttäjäystävällisen istuinryhmän. Yläpuoliset peilit antavat tilan tuntua ja heijastavat himmeästi ihmisten liikkeitä - sisään halleihin tai ulos kevättä ennustavaan puoliaurinkoon.
Levy on sanonut, että design on osa hänen geneettistä koodistoaan. Jos hän voisi, hän vaihtaisi unen pois elämästä, niin että hän voisi kehitellä ideoitaan vuorokauden ympäri.
Mutta ehkä hän on unohtanut unen yhden ominaisuuden; alitajunta voi antaa ideoita keskellä yötä, niin että niihin voi myös herätä ja muistaa aamulla.
Messujen käytäviä käyskennellessä moni etsii uutta ja erikoista. Ammattiväki juttelee keskenään ja puhuu huonekalutrendien uusista esiinmarsseista, mutta eivät osaa oikein pilkulleen sanoa, mistä on kysymys. Liikettä on käynnissä.
Eri asia oli aikaisemmin, kun vain pienellä osalla ihmisiä oli tietoa ja pääsy sisustustrendien lähelle. Silloin Ruotsissa oli miljoonia Ikea-koteja. Nyt on tv:n sisustusohjelmat ja alan lehdet - taito, uteliaisuus ja kiinnostus leviävät.
Messuilla näkee, miten puun käyttö on yleistynyt, on paljon valkoiseksi ja mustaksi maalattua. Samaten 30-luvun teollisuusmuotoilu on palaamassa takaisin. Retroa näkyy muutenkin. Vanhojen pärelamppujen näköisiä valaisimia näkyy siellä täällä.
Ja puhtaat metallit nostavat häntäänsä. Suomalainen huippudesigneri Eero Koivisto on muun muassa luonut pikku pöydät messingistä ja kuparista, nimeltään Zoo puppy, Zoo youngster ja Zoo fullgrown.
Yhtenä uutena yksityiskohtana voi mainita pohjoisruotsalaisen Maria Grönbergin, joka on suunnitellut ääntä vaimentavat tekstiilikuituiset "taulut", aasialaisvaikutteiset jing-jang seinäteokset. Hän ei kuitenkaan pysty sanomaan, kuinka paljon yksi tai kaksi "taulua" pystyy estämään ääntä.
"Riippuu huoneen muusta eristyksestä, on vastaus."
Messujen kohokohta vuodesta toiseen on Greenhouse, nuorten suunnittelijoiden keidas. He, jotka eivät vielä ole löytäneet vihreää oksaansa. Osastoa leimaa uusajattelu, tulevaisuuden usko ja vastuunotto, esimerkiksi ympäristöajattelussa.
Lundin yliopiston teollisuussuunnittelulinjan opiskelija Jukka Kalliomäki on luonut julkisiin tiloihin tarkoitetun laatoituksen, jossa kolmioiden välissä kasvaa sammalta. Hän on tehnyt ensin silikonimuotin ja suorittanut betonivalun. Sade pääsee konstruktion läpi. "Waffle eli vohveli toimii myös korokkeena näkövammaisille.
Göteborgissa asuva suunnittelija Sami Kallio taas puffaa yleisölle kasvutaustaansa. "The finnish blood in me" (suomalainen veri suonissani) lukee seinällä isoin kirjaimin.
Varsinkin suomenkieliset ja -mieliset pysähtyvät ständillä. Kallio on muun muassa kehitellyt Ilmari Tapiovaaran inspiroimana valkoisen pinnatuolin. Halukkaat saavat pikarillisen kolmen tähden jallua.
www.kaleva.fi