Reima Rakentajan 12-osainen sarja jatkuu Koti-Kalevassa
joka toinen sunnuntai kesään saakka.
Pienrakentaja joutuu taloa rakentaessaan massiivisen tietotulvan kohteeksi. Tietoa tulvii sirpaleittain viranomaisilta, suunnittelupalveluilta ja sukulaisilta. Viranomaiset neuvovat ja opastavat oman hallinnonalansa piirissä, mutta kokonaiskuvaa kantaa vain rakentaja, yleensä alaan perehtymätön maallikko.
Reima Rakentaja -sarjakuvassa asioita tarkastellaan uudishankkeen näkökulmasta, mutta prosessi on hyvin samanlainen kun uutta kotia tehdään korjaamalla rakennusta. Reimassa on huomioitu tavallisen rakentajaperheen arki.
Ihmissuhteiden merkitys ei ole vähäinen kun perhe tekee kahta työtä, päivätyön jälkeen jatkuu rakennusurakka.
Reima Rakentaja on Pohjois-Pohjanmaan korjausrakentamiskeskus -hankkeen PORAn ja Oulun kaupungin rakennusvalvontaviraston yhteinen hahmo, jonka on luonut graafikko Ilpo Koskela. Reiman toivotaan kiinnittävän yleisön huomiota ja yhdistävän informaatiota.
Tarkoituksena on kylvää laadukkuutta pienrakentamiseen. Reiman mukana tarjottu tieto on kaupallisista toimijoista riippumatonta ja luotettavaa. Neuvot pohjautuvat moniarvoiseen rakentamiseen. PORAn on riippumaton Oulun kaupungin ja Euroopan sosiaalirahaston ESR:n rahoittama hanke.
Jatkossa Reiman ohessa tarkastellaan laajemmin korjausrakentamista. Suomi on pitkälti valmiiksi rakennettu maa ja moni kodintekijä etsii toiveitaan vastaamaan jo olemassa olevaa taloa.
Kunnostaminen on uudisrakentamisen vertainen, mielenkiintoinen operaatio, jossa uutta asukasta tarpeineen sovitetaan taloon. Nykyään on trendikästä kunnostaa mummonmökkejä, kansakouluja ja kaupunkikartanoita.
Tilaajan, omistajan, perehtyneisyydestä riippuu pitkälti millaista laadukkuus on valmistuneessa talossa.
Liian kireä aikataulu
"Toisinaan rakentamisen aikataulu vedetään liian kireäksi ja tekniset ratkaisut tehdään nopeasti. Tulisi muistaa, että oman kodin viihtyisyyttä luo pitkälti talon tekninen laadukkuus. Tärkeintä olisi aluksi pohtia ajan kanssa omia todellisia tarpeita nyt ja tulevaisuudessa. Koti ei ole mikään kulutustuote, vaikka moni kaupallinen toimija näin toivoisi. Aikaa hyvin suunniteltuun rakennushankkeeseen tulisi varata vähintään 1,5 vuotta", sanoo PORAn projektipäällikkö Raimo Tikka.
Oman kodin laatu voidaan jakaa karkeasti esteettiseen laatuun (kauneustekijät) ja tekniseen laatuun. Kauneus on katsojan silmässä, mutta teknisen laadun määrittäminen on lähes mahdotonta tavalliselle asukkaalle. Tähän tarpeeseen Oulun rakennusvalvonta on kehittämässä parempaan tekniseen laatutasoon kannustavan arviointijärjestelmän, jota voi käyttää ilman syvällistä asiantuntemusta.
"Pienrakentajan neuvonnassa PORA-hankkeella on haastava tehtävä, mitä rakennusvalvonnan asiakaslähtöinen toiminta myös osaltaan tukee. Tulevaisuudessa rakennusvalvonta ja -neuvonta on yhä tärkeämpää, ja julkisen rakennusvalvonnan rinnalle tarvitaan PORA- hankkeen kaltaisia organisaatioita", sanoo Oulun rakennusvalvontaviraston laatupäällikkö Pekka Seppälä.
Oulun rakennusvalvontavirasto järjestää tammikuussa neljä yleisötilaisuutta, joissa valtakunnan huippuasiantuntijat kertovat tavalliselle pienrakentajalle rakentamisen laatutekijöiden merkityksestä terveyteen ja asumisviihtyvyyteen. Ensimmäinen tilaisuus on ensi torstaina.
"Teemailloissa esitellään rakennusvalvonnan yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa kehittämä teknisen laadun arviointijärjestelmä, jonka tarkoituksena on kannustaa pientalon rakentajia tekemään hyviä teknisen laadun ratkaisuja", kertoo Pekka Seppälä.
Suomalainen osaa itse
Korjaamisessa ja rakentamisessa päädytään nopeasti perheen ja suvun sisäiseen neuvottelutilaan, kun sukupolvien väliset näkemykset kunnostamisesta ja rakentamisesta eivät kohtaa. Myös Reima Rakentaja kohtaa tiukan Enska-Enon, rakentamisen itseoppineen puuhamiehen.
Väittämä 'suomalainen osaa itse rakentaa talonsa', elää yhä vahvana. PORA antaa eväitä myös arvokeskusteluun, jossa usein törmäävät taloudellinen, tekninen, viihtymisen sekä kulttuurihistorian teemat. Arvokeskustelu voi myös tuoda rakentamisprojektiin lisää sisältöä, mielekkyyttä ja kohottaa oman kodin arvokkuutta.
Rakentamisessa tulee muistaa ajan merkitys talon ja asukkaan elinkaariin. Talon ylläpito ja muunneltavuus helpottuvat kun ne huomioidaan suunnitteluvaiheessa. Asukas asuu kotiaan ehkä eläkepäivilläänkin, joten kestävä kehitys saa rakentamisen yhteydessä erityistä syvällisyyttä.
Viihtyisyys vuosikymmenien päästäkin asettaa omat vaatimuksensa tekniselle laadulle.
"Näin nähtynä markkinoinnin usein käyttämä piiloajatus 'Uusi on parempi kuin vanha' joutuu monessa mielessä kyseenalaiseksi", Raimo Tikka pohtii.
Korjausrakentamisen osuus kokonaisrakentamisesta Suomessa on lähes 50 prosenttia ja kasvussa. Tämä muuttaa asenteita. Alan kehitys on tuottanut markkinoille paljon monipuolista osaamista sekä materiaaleja. Kuitenkin uusien toimintatapojen hahmottaminen esimerkiksi PK-yrityksestä käsin voi olla haastavaa. Viranomaisten mahdollisuudet neuvoa kuluttajaa markkinoiden muuttuessa ovat rajalliset.
Asenteisiin vaikuttaa myös tutun, arkisen ympäristön kauneudelle sokeutuminen. Ulkopuolisen silmissä Karjasillan hieno miljöö tai maaseudun helmet ovat ilmeikkään arvokkaita, kun taas alueen asuja saattaa nähdä vanhuutta ja epäsiisteyttä huokuvia rakennuksia.
Arvokas rakennusperintö
Pohjois-Pohjanmaallakin satunnaiseksi jäänyt arvokkaan rakennusperintömme vaaliminen edellyttää tietämystä oikeista kunnostusmenetelmistä rakennusalan ja viranomaisten parissa.
"Yleensä toimintaa johtaa taloudellisen hyötymisen tavoite joka on aikaisemmin nähty vastakohtana esimerkiksi kestävän kehityksen, kulttuurihistoriallisten arvojen ja jopa viihtymisen teemoille. Nykyään näin ei tarvitse olla, mutta moniarvoisuutta ja asenteiden muuttumista hidastavat tiedon ja tiedotuksen puute", kuvaa Raimo Tikka.
Suurin osa Suomen pienrakennuskannasta on yksityisessä omistuksessa ja ylläpidosta huolehtivat asukkaat, joten asiakaslähtöisyys on PORAn maksuttomassa toiminnassa keskeistä. Keskus neuvoo mm. millaisin menetelmin päästään parhaaseen lopputulokseen erilaisissa korjauskohteissa tai mitä kaikkea uudisrakentajan on huomioitava jo suunnitteluvaiheessa.
Yksityiskohtaista suunnittelua PORA ei kuitenkaan tee.
PORA toimii myös rakentamisen, korjaamisen ja kiinteistönpidon laadukkuutta parantavan tiedon tuottajana sekä välittäjänä. Muokattua tietoa saatetaan pienrakentajien, rakennusalan, oppilaitosten ja viranomaisten käyttöön. Yhteistyötahoja ovat mm. Oulun rakennusvalvontavirasto, yliopisto, VTT, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja OKTOL.
Suomessa korjausrakentamiskeskuksia on vajaat viisitoista. Suurin osa on perustettu 1990-luvulla ja into leviää varsinkin Etelä-Suomessa eurooppalaiseen tapaan. Pohjois-Pohjanmaalla toiminta alkoi syksyllä 2001 ja hanke on päättymässä elokuussa 2004.